Francisco Jiménez de Cisneros
Francisco Jiménez de Cisneros (myös Ximénez tai Jimenes; 1436 Torrelaguna, Kastilia – 8. marraskuuta 1517 Roa de Duero, Kastilia) oli espanjalainen kardinaali ja valtiomies. Hän oli Espanjan sijaishallitsijana kahdesti vuosina 1506 ja 1516–1517.[1][2][3]
| Francisco Jiménez de Cisneros | |
|---|---|
_El_cardenal_Francisco_Jim%C3%A9nez_de_Cisneros_(Museo_del_Prado).jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1436 Torrelaguna, Kastilia |
| Kuollut | 8. marraskuuta 1517 Roa de Duero, Kastilia |
| Koulutus ja ura | |
|
|
|
 Nimikirjoitus |
|
Elämä ja ura muokkaa
Jiménez oli köyhän, alempaan aatelistoon kuuluneen verovirkailijan poika. Hän opiskeli Salamancan yliopistossa lakia, ja saatuaan pappisvihkimyksen hän lähti Roomaan vuonna 1459, jossa hän toimi joitakin vuosia kardinaalikonsistorin lainoppineena. Paavi Sixtus V kiinnitti häneen huomiota ja lupasi hänelle ensimmäisen vapaana olevan viran hänen kotiseudullaan. Toledon arkkipiispa Alfonso Carillo halusi kuitenkin antaa viran yhdelle omista seuraajistaan. Arkkipiispa vangitsi Jiménezin ensin Uzedaan ja sen jälkeen Santorcazin linnoitukseen. Hänet vapautettiin vuonna 1480 kuuden vuoden vankeuden jälkeen, ja hän siirtyi Sigüenzan hiippakuntaan, jossa hänestä tuli piispan suurvikaari. Vuonna 1484 hän erosi tästä virasta ja siirtyi Toledon Pyhän Johanneksen fransiskaaniluostariin. Hän pääsi askeettisen elämänsä tähden suureen maineeseen. Vuonna 1492 hänet nimitettiin Toledon arkkipiispan kardinaali Pedro González de Mendozan suosituksesta kuningatar Isabellan rippi-isäksi, minkä viran hän otti vastaan sillä ehdolla, että hän saisi edelleen asua luostarissa ja käydä hovissa vain kutsusta.[1][2][3]
Samoihin aikoihin hänet valittiin Kastiliaan sääntökuntansa johtajaksi, jota virkaa hän hoiti kolme vuotta. Vuonna 1495 hänet valittiin Mendozan seuraajaksi Toledon arkkipiispaksi, johon Ferdinand ja Isabella olivat liittäneet Kastilian suurkanslerin viran. Jiménez kieltäytyi ja suostui vasta kahden kuukauden kuluttua ottamaan viran vastaan kuuliaisena paavin nimenomaiselle käskylle. Arkkipiispana hän jatkoi elämäänsä yksinkertaisena fransiskaanina ja käytti suuren osan valtavista tuloistaan köyhien auttamiseen. Paavi Aleksanteri VI moitti häntä siitä, että hän oli laiminlyönyt arvolleen kuuluvan ulkoisen loiston. Hän pani toimeen perinpohjaisen luostarien uudistuksen ja kovensi papiston kuria. Hän velvoitti munkkiveljensä noudattamaan sääntöä, joka kielsi omaisuuden hallussapidon, ja tämän seurauksena monet munkit poistuivat Espanjasta.[1][2][3]
Suurkanslerina Jiménez joutui osallistumaan näkyvästi valtion asioihin. Vuonna 1499 hän oli Ferdinandin ja Isabellan mukana heidän vieraillessaan äskettäin valloitetussa Granadan provinssissa ja otti siellä käyttöön muslimien pakolliset joukkokäännytykset. Jiménez vietti Isabellan valtakauden viimeiset vuodet enimmäkseen hovissa tämän tärkeimpänä uskonnollisena ja poliittisena neuvonantajana. Filip Komea kuoli vuonna 1506, ja Ferdinandin ollessa poissa Italiassa Jiménez nimitettiin valtakunnan sijaishallitsijaksi ja järkensä menettäneen Filipin lesken Johanna Mielipuolen holhoojaksi. Seuraavana vuonna Ferdinand hankki paavi Julius II:lta kardinaalin arvon Jiménezille, joka nimitettiin samaan aikaan Kastilian ja Leónin suurinkvisiittoriksi. Vuonna 1509 Ferdinand järjesti Jiménezille valloitusretken Pohjois-Afrikan maureja vastaan, ja Jiménez johti itse armeijaa, kun espanjalaiset joukot valtasivat Oranin kaupungin. Palattuaan Espanjaan Jiménez otettiin vastaan sotasankarina. Ferdinand kuoli vuonna 1516 nimitettyään Jiménezin sijaishallitsijaksi valtakunnan odotettaessa Kaarle V:n saapumista Flanderista. Oli pitkälti Jiménezin ansiota, että Kaarle pystyi ottamaan uuden valtakuntansa haltuunsa ilman avointa vastustusta.[1][2][3]
Jiménez saavutti mainetta myös oppineiden suojelijana, ja noin vuonna 1504 hän perusti Alcalá de Henaresin yliopiston (Complutensen yliopisto), jonka professuurien täyttämiseen hän kutsui joitakin merkittävimpiä oppineita Pariisista, Bolognasta ja Salamancasta. Vuonna 1502 hän ryhtyi julkaisemaan ensimmäistä monikielistä raamattulaitosta (ns. kompluuttinen monikielinen Raamattu), joka vaikutti suuresti myöhempään raamatuntutkimukseen.[1][2][3]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Francisco Jiménez de Cisneros Wikimedia Commonsissa
