Jevgeni Dolmatovski

Jevgeni Aronovitš Dolmatovski (ven. Евге́ний Аро́нович Долмато́вский, 5. toukokuuta 1915 Moskova10. syyskuuta 1994 Moskova[1]) oli venäläinen neuvostorunoilija.

Jevgeni Domatovski Leipzigissä vuonna 1954.

Jevgeni Dolmatovski syntyi juutalaisen juristin perheeseen[2]. Hän kävi opettajaopiston ja avusti jo varhain pioneerilehtiä. Vuonna 1933 Dolmatovski meni töihin Moskovan metron rakennustyömaalle ja pääsi opiskelemaan kirjallisuusinstituutin iltalinjalle. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi vuonna 1934.[1]

Vuonna 1937 Dolmatovski valmistui kirjallisuusinstituutista ja hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi. Hänen isänsä ja muita perheenjäseniä menehtyi Stalinin vainoissa, mikä ei kuitenkaan häirinnyt nuoren runoilijan optimismia ja menestystä.[1] Dolmatovski liittyi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäseneksi vuonna 1941[3].

Dolmatovski osallistui talvisotaan,[1] josta hän kirjoitti joukon taiteellisesti korkeatasoisia runoja. Ne julkaistiin kokoelmana Tri vremeni goda (”Kolme vuodenaikaa”) vuonna 1940.[4] Toisen maailmansodan aikana Dolmatovski oli sotakirjeenvaihtajana ja julkaisi useita runokokoelmia. Vuonna 1950 hän sai Stalin-palkinnon kokoelmasta Slovo o zavtrašnem dne (”Sana huomispäivästä”, 1949). Sota-aikana Dolmatovski laati useita suosittuja lauluja. Hän toimi myös kääntäjänä ja kirjoitti artikkeleita kirjailijatovereistaan.[1]

Dolmatovskin huomattavin teos on Moskovan metron rakentajista kertova runoromaani Dobrovoltsy (”Vapaaehtoiset”, 1956), jonka pohjalta tehtiin elokuva. 1970- ja 1980-luvulla ilmestyivät toisen maailmansodan alusta kertova proosakirja Zeljonaja brama ja muistelmateos Bylo. Dolmatovskin kolmiosaiset kootut teokset julkaistiin vuonna 1989.[1]

Dolmatovskin runot ovat sujuvia, yksinkertaisia ja aiheiltaan ajankohtaisia. Hän oli yksi stalinismin ajan runoilijoista, joka uhrasi lahjansa kommunistipuolueen palvelukseen.[3]

Suomennettuja teoksiaMuokkaa

  • Runoja teoksessa Vanäjän runotar: Valikoima venäläistä lyriikkaa. Helsinki: Otava, 1946.
  • Runoja teoksessa 20 Neuvostoliiton runoilijaa. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1960.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar, tšast 1, s. 442–444. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X.
  2. Biografitšeski slovar Na Presne. Viitattu 28.12.2020.
  3. a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 261. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  4. Kiparsky, V.: Suomi Venäjän kirjallisuudessa, s. 239–248. Helsinki: Suomen kirja, 1945.