Jelena Bonner
Jelena Bonner (ven. Елена Боннэр, syntyään Lusik Georgievna Alikhanova[1] 15. helmikuuta 1923 Turkmenistan[2] – 18. kesäkuuta 2011 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat) oli venäläinen ihmisoikeusaktivisti, joka tunnetaan myös rauhannobelisti Andrei Saharovin (1921–1989) vaimona. Hän jatkoi mielipideoppositiossa myös Vladimir Putinin valtakaudella arvostellen tätä voimakkaasti[2] ja syyttäen tätä uudenaikaisen stalinismin synnyttämisestä nyky-Venäjälle. Bonner vastusti myös Tšetšenian sotaa.
Kun Saharoville myönnettiin 1975 Nobelin rauhanpalkinto, mutta neuvostojohto asetti hänet matkustuskieltoon, Bonner otti palkinnon vastaan Oslossa Saharovin puolesta.[3] Bonner oli pidätettynä 1984 syytettynä miehensä auttamisesta yhteydenpidossa länteen.[2]
Pettymys Venäjän tilanteeseen sai Bonnerin muuttamaan Yhdysvaltoihin, jossa hän kuoli sydänleikkauksen jälkeen[3] 88-vuotiaana Bostonissa kesäkuussa 2011. Hänet tuhkattiin ja uurna haudattiin Moskovaan Vostrjakovon hautausmaalle Saharovin viereen.[4]
Miehensä ohella Bonner kirjoitti muitelmiaan. Häneltä on suomennettu kaksi omaelämäkerrallista teosta: Yhdessä yksin (1991) sekä Äitejä ja tyttäriä (1993). [5]
Muistelmissaan hän kertoo ajasta 1930-1980-lukujen Neuvostoliitossa: mm. puolue-eliitin elämästä, vanhempiensa pidätyksistä ja leirituomioista Hänen elämästään kerrotaan myös Andrei Saharovin muistelmissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Yelena Bonner biography (venäjäksi)
- ↑ a b c Ville Similä: Putinia kritisoinut ihmisoikeusaktivisti Jelena Bonner on kuollut Helsingin Sanomat. 19.6.2011. Arkistoitu 22.6.2011.
- ↑ a b Venäläinen toisinajattelija Jelena Bonner kuoli. Helsingin Sanomat 20.6.2011, sivu B 1.
- ↑ Sakharov's widow Yelena Bonner dies at 88 in U.S. 19.6.2011. Ria Novosti. Viitattu 19.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Sirén-Kaplas, Johanna: Päivitetty: Pakkanen hyödyttää meitä nyt Perussuomalainen, blogeja verkossa. 5.1.2021. Perussuomalainen-lehti. Arkistoitu 26.11.2021. Viitattu 27.11.2021.