Janne Riiheläinen
 |
Tämän artikkelin käsittelemä aihe ei ole ehkä riittävän merkittävä tietosanakirjaan. Ota kantaa merkittävyyteen artikkelin keskustelusivulla. Lisätietoja löytyy Wikipedian merkittävyyskäytännöstä.
Jos merkittävyydestä ei tule selvitystä 3. elokuuta 2024 kello 13.45 mennessä (3 vuorokauden kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), artikkeli luokitellaan poistettavaksi sivuksi. Älä poista tätä huomautusta, jos olet itse luonut tämän sivun. Ole hyvä ja lisää artikkelin aloittajan keskustelusivulle: |
Janne Vesa Ilmari ”Rysky” Riiheläinen on Joensuussa asuva suomalainen tietokirjailija, bloginpitäjä, kolumnisti, kommentaattori ja luennoitsija. Hän on perehtynyt turvallisuuspolitiikkaan ja informaatiovaikuttamiseen.[1][2][3][4][5]
Riiheläinen kieltäytyi varusmiespalvelun jälkeen aseista ja palautti sotilaspassinsa. Hän kieltäytyi aseista uudelleen saatuaan vuonna 2010 kutsun kertausharjoituksiin. Hän on työskennellyt mainostoimistoalalla ja sitten vapaana viestintäasiantuntijana.[1] Riiheläinen kiinnostui turvallisuuspolitiikasta ja perusti vuonna 2012 Uusi maanpuolustus -blogin.[4][6] Hän on kerännyt tietonsa avoimista lähteistä.[4] Riiheläinen aloitti Helsingin Sanomissa Turvallisuuspolitiikan Korkeajännitys -viikkokatsauksen pitämisen. Hän on lisäksi toiminut kolumnistina Ylellä, Demokraatissa, Karjalaisessa[1] ja Ulkopolitiikassa.[3] Vuonna 2015 Riiheläinen kutsuttiin tasavallan presidentin Kultaranta-keskusteluihin.[4] Hänestä tuli kysytty luennoitsija turvallisuuspolitiikan aiheista.[1]
Helmikuussa 2017 Riiheläinen julkaisi Docendo-kustantamon kautta teoksen #Turpo – turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki.[3] Kirjassa käsitellään varsinkin Venäjää, jota Riiheläinen piti turvallisuuden kannalta suurimpana kysymyksenä. Hän katsoi Venäjän kärsivän ”haamusärystä”, koska Neuvostoliitto oli pysynyt osana kansallista omakuvaa. Riiheläinen kertoi maanpuolustuksen kuuluvan hänen mielestään kaikille; hän toivoi rauhanaktivisteilta toimintaa informaatiorauhan puolustamisessa ja faktojen tarkistamisessa. Vaikka Riiheläinen oli aikoinaan Nato-jäsenyyden voimakas vastustaja, hän arveli helmikuussa 2017 edessä voivan olla vierailta tuntuvia ratkaisuja vaativia tilanteita. Hän piti Nato-jäsenyyden mahdollisuutta tarpeellisena, koska näki muiden vaihtoehtojen poistuneen.[4]
Riiheläinen on luennoinut disinformaatiosta ja kommentoinut myös tarkasti seuraamaansa QAnon-liikettä.[7][8] Lokakuussa 2021 hän arvioi QAnonin hävinneen, mutta sulautuneen osaksi muuta disinformaatiokenttää.[9]
Teokset
muokkaa- Varjosta : Ryskyn kolumneja Joensuun ylioppilaslehdessä 1996-2000, Joensuun yliopiston ylioppilaskunta, 2000
- Rokin kolme vuosikymmentä : Ilosaarirockin juhlakirja, Joensuun popmuusikot 2001
- E. Hartikainen oy : 50 vuotta maarakennusta & autokauppaa, E. Hartikainen 2015
- #Turpo : turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki, Docendo 2017
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Jorma Haapamäki, Jannen Turpo pureutuu turvallisuuspolitiikkaan Reimari 21.2.2017, viitattu 30.7.2024
- ↑ Janne Vesa Ilmari Riiheläinen Aalto-yliopisto, viitattu 30.7.2024
- ↑ a b c Ryskyn turvallisuuspoliittinen katsaus herätti ajatuksia Nurmijärvi-Klaukkalan Rotaryklubi ry 5.10.2022, viitattu 30.7.2024
- ↑ a b c d e Riikka Uosukainen, Turvallisuuspolitiikasta bloggaava Riiheläinen teki kirjan – "Venäjä on Suomen kannalta suurin kysymys" Yle 23.2.2017, viitattu 30.7.2024
- ↑ Anssi Rulamo, QAnon-liike sai kasvusysäyksen pandemiasta – vielä on mysteeri, miksi pedofiliaa harrastavasta satanistisesta valtaeliitistä kertova salaliittoteoria pantiin alulle Ilta-Sanomat 17.9.2020, viitattu 30.7.2024
- ↑ Matti Virtanen, Turpoa maltilla Talouselämä 3.3.2017, viitattu 30.7.2024
- ↑ Rysky Riiheläisen verkkoluento: Suomen disinformaatiokentän tila ja toimijat (katsottavissa 15.5. saakka) Faktabaari 8.5.2024, viitattu 30.7.2024
- ↑ Anssi Rulamo, QAnon-liike sai kasvusysäyksen pandemiasta – vielä on mysteeri, miksi pedofiliaa harrastavasta satanistisesta valtaeliitistä kertova salaliittoteoria pantiin alulle Ilta-Sanomat 17.9.2020, viitattu 30.7.2024
- ↑ Qanon sulautui muihin salaliittoteorioihin, mutta sen ajatusmallit elävät ja voivat hyvin Yle 2.10.2021, viitattu 30.7.2024