Janis Rozentāls
Janis Rozentāls (18. maaliskuuta 1866 lähellä Saldusia – 26. joulukuuta 1916 Helsinki) oli merkittävä latvialainen taidemaalari ja Latvian kansallistaiteilija.[1][2]
| Janis Rozentāls | |
|---|---|
 Janis Rozentāls valokuvassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. maaliskuuta 1866 Saldus |
| Kuollut | 26. joulukuuta 1916 (50 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | taiteilija |
Rozentāls oli jo eläessään arvostettu ja suosittu taiteilija Latviassa. Hänen tuotantonsa on monimuotoista[3] ja hän vaikutti laajasti maan taide-elämään. Muotokuvien ja mytologisten maalausten ohella hän loi Latvian kansallista tyyliä muun muassa lavastuksessa ja kuvitustaiteessa.[1]
Rozentālsin vaimo oli suomalainen, ja pariskunta asui Suomessa kymmenisen vuotta.[4]
Taiteellinen ura ja tyyli muokkaa
Rozentālsin isä oli kyläseppä, joka toimi lähellä Saldusin kaupunkia Kuurinmaalla. Perheen köyhyyden vuoksi hän lähti jo nuorena etsimään töitä Riiasta. Rozentāls opiskeli seinämaalarin työn ohessa piirustusta Riian saksalaisen käsityöläisseuran koulussa.[5] Opinnot jatkuivat 1888–1894 Pietarin taideakatemiassa, josta hän sai diplomin vuonna 1896.[2] Monet muutkin latvialaiset opiskelivat tuohon aikaan Pietarin taideakatemiassa, ja ryhmä nuoria latvialaisia opiskelijoita perusti ryhmän nimeltä ”Rubis” (Uurastaja). Tavoitteena oli luoda latvialaista kulttuuria kansanperinteen ja muiden kansallisten piirteiden pohjalta. Kotiseudun luonto, maaseudun arki ja kansan elämä olivat taiteeseen sopivia aiheita, joita myös Rozentāls suosi.[3]
Rozentālsin tyyli vapautui ajan tapaan akateemisesta kohti impressionismia, symbolismia ja jugend-tyyliä. Maalauksissa on vaikutteita myös jälki-impressionismista.[2] Rozentāls sai virikkeitä myös Suomen kansallisromantiikasta ja häntä on sanottu Latvian Edelfeltiksi johtuen samansuuntaisesta tyylistä ja aiheista.[4] Hän tutustui vuonna 1897 Suomessa käydessään Edelfeltin, Järnefeltin ja Gallen-Kallelan teoksiin – viimemainitun Kalevala-maalaukset innostivat häntä käsittelemään latvialaista tarustoa ja mytologiaa.[3]
Rozentāls oli tärkeä henkilö kulttuurielämässä. Hänen ateljeensa Riiassa oli suosittu kohtauspaikka, jossa taiteilijoiden ohella kävi muusikoita ja kirjailijoita niin Suomesta kuin Latviasta.[3] Rozentāls osallistui taide-elämään myös opettamalla Riian kaupungin taidekoulussa ja toimimalla latvialaisten taiteilijoiden yhdistyksessä "Rūķis" ("Peikko"). Hän kirjoitti myös säännöllisesti taidekritiikkejä.[2]
Rozentāls oli eräs Latvian kansallisen maalaustyylin perustajista. Hänet tunnetaan muotokuvistaan, joita hän maalasi kulttuurielämän merkkihenkilöiden ohella talonpojista ja kaupunkilaisista. Rozentāls kuvasi maalauksissaan tavallista elämää muun muassa maaseudulla ja teki laatukuvia. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi mytologisia sekä symbolisia aiheita, maisemamaalauksia ja alttaritauluja. Monipuolisena taiteilijana hän teki myös grafiikkaa, lavastuksia, kuvituksia ja monumentteja.[2][1][3]
Avioliitto ja elämän loppuvaiheet muokkaa
Rozentals avioitui suomalaisen laulaja Elli Forssell–Rozentālen kanssa maaliskuussa 1903[6].[1] Rozentālsit asuivat Suomessa vuosina 1905–1916. Viimeiset kaksi vuotta he asuivat Kulosaaressa huvilassa, joka on sittemmin purettu Itäväylän tieltä.[4] Rozentāls sairastui näyttelymatkalla Moskovassa ja hän kuoli 26. joulukuuta 1916[5] Helsingissä 50-vuotiaana ollessaan vielä uransa huippuvaiheessa.[1][4] Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, josta hänet siirrettiin Riian metsäkalmiston hautausmaalle vuonna 1920.[7] Itäväylän varrella Kulosaaressa on Rozentālsien muistolaatta.[4]
Rozentālsin teoksia museoissa muokkaa
Suuri osa Rozentālsin tuotannosta on Latvian Valtion Taidemuseossa,[3] ja lisäksi hänen nimellään on kaksi kotimuseota. Saldusissa, noin sata kilometriä Riiasta länteen, on Janis Rozentalsin historian ja taiteen museo, joka toimii Rozentālsin suunnittelemassa talossa. Se valmistui vuonna 1900 Rozentālsin asunnoksi ja ateljeeksi, mutta hän asui siellä vain pari vuotta. Vuonna 1949 perustettiin museo, jossa on Rozentālsin teoksia ja muuta häneen liittyvää esineistöä.[2]
Riiassa on toinen Rozentālsiin liittyvä museo eli Janis Rozentalsin ja Rūdolfs Blaumanisin museo. Vuonna 1904 rakennettu jugend-talo oli Rozentālsin ja kirjailija Blaumaniksen asunto. Museossa on Rozentālsin ateljeen ja teosten ohella nähtävissä hänen olohuoneensa sekä huonekaluja ja taloustavaroita. Museo avattiin vuonna 1973. Talo oli 1900-luvun alun latvialaisen älymystön ja taiteilijapiirien kohtauspaikka.[2]
Suomessa on ollut Rozentālsin maalausten näyttelyitä Porin taidemuseossa vuonna 1986[3] ja Sinebrychoffin taidemuseossa vuonna 2006.[1]
Teoksia muokkaa
-
Taiteilijan ateljee, 1896. -
Kuolema, 1897. -
Omakuva, 1900. -
Musta käärme, 1903. -
Auringon tyttäret 1912. -
Prinsessa ja apina 1913. -
M.Vīgnere-Grīnbergan muotokuva 1916.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Unelma onnesta – Janis Rozentāls 27.4. – 27.8.2006 (aspx) Sinebrykoffin taidemuseo. Viitattu 26.10.2010.
- ↑ a b c d e f g Janis Rozentāls Rozentāls-seura. Arkistoitu 12.9.2009. Viitattu 26.10.2010.
- ↑ a b c d e f g Näyttelyohjelma vuonna 1986 Porin taidemuseo. Arkistoitu 24.9.2008. Viitattu 26.10.2010.
- ↑ a b c d e Janis Rozentalsin muistolaatta Kulosaareen Kulosaarelaiset.fi. Viitattu 26.10.2010.
- ↑ a b Mela ja Valba 2005, s. 269
- ↑ Mela ja Valba 2005, s. 270
- ↑ Mela ja Valba 2005, s. 271
Kirjallisuutta muokkaa
- Unelma onnesta. Janis Rozentals 1866–1916, näyttelyluettelo.
- Mela, Merja (toim): Janis ja Elli Rozentals - elämää ja taidetta. Rozentals-seura, [Helsinki]: 2006. ISBN 951-98671-2-0
- Mela, Marjo ja Valba, Lembit: Latvian historiaa ja kulttuuria. Rozentāls-seura, 2005. ISBN 951-986-71-1-2.