Jan de Bray
Jan de Bray (myös Braij, n. 1627 Haarlem – 4. huhtikuuta 1697 Amsterdam) oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut taidemaalari.[1] Jan de Bray tunnetaan sekä intiimien muotokuvien että historiallisia tai raamatullisia aiheita kuvaavien suurten maalausten tekijänä.[2]
| Jan de Bray | |
|---|---|
 Odysseus ja Penelope, 1668. Speed Art Museum, Louisville. De Brayn ja hänen vaimonsa muotokuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1627 Haarlem, Alankomaat |
| Kuollut | 4. huhtikuuta 1697 Amsterdam, Alankomaat |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
Elämä ja ura muokkaa
De Bray syntyi Haarlemissa noin vuonna 1627 taiteilijasukuun. Jan de Braysta tuli veljiensä Jan, Joseph ja Dirk de Brayn tapaan taidemaalari isänsä Salomon de Brayn opissa. Myös de Brayn äiti Anna Westerbaen oli lähtöisin taiteilijasuvusta.[1] Hän menestyi urallaan Haarlemissa ja toimi Pyhän Luukkaan taidemaalarien killan dekaanina 1670- ja 1860-luvuilla.[2]
De Brayn henkilökohtainen elämä oli täynnä tragedioita. Hänen vanhampansa ja neljä sisarustaan kuolivat Alankomaiden ruttoepidemiassa vuosina 1663 ja 1664. Myös kaikki kolme hänen vaimoaan kuolivat, kaksi ensimmäistä sairauksiin ja kolmas synnytyksen aikana. Vaimojensa kuoleman jälkeen de Bray ajautui perintöoikeudenkäynteihin menehtyneiden vaimojensa varakkaiden sukujen kanssa. De Bray hakeutui konkurssiin vuonna 1678 ja joutui muuttamaan sosiaalisen asemansa menettäneenä Haarlemista. De Bray jatkoi uraansa Amsterdamissa.[2] Vuonna 1689 hän joutui jälleen henkilökohtaiseen vararikkoon, eikä enää maalannut tämän jälkeen. De Bray kuoli vuonna 1697.[3]
Tyyli ja teokset muokkaa
De Brayn maalasi suurikokoisia, voimakkaita maalauksia. Yli puolet Jan de Brayn tunnetuista töistä on yksittäisten ihmisten muotokuvia, myös de Brayn ensimmäinen tunnettu maalaus, Nuoren naisen muotokuva (1650). Häneltä tunnetaan lisäksi myös parimuotokuvia ja viisi ryhmämuotokuvaa. Jälkimmäiset olivat tilaustöitä, joiden aiheena olivat erilaiset viralliset instituutiot tai ryhmät. Erityisen mielenkiintoinen on de Brayn ryhmämuotokuva Haarlemin Pyhän Luukkaan killan tärkeimmät jäsenet (1675). Myös de Bray itse oli killan jäsen ja luonnollisesti mukana myös ryhmäkuvassa.[3]
Muotokuvien lisäksi de Bray maalasi uskonnollisia ja historiallisia teoksia. Vuosien kuluessa de Brayn maalaukset ja maalaustekniikka kehittyivät akateemisempaa suuntaan. Teoksista tuli viimeistellympiä, vähemmän spontaaneja. De Brayn myöhäiskauden teokset 1670-luvulta lähtien eivät ole yhtä omaleimaisia kuin hänen varhaiset maalauksensa.[3]
Teoksia muokkaa
-
Kuusivuotiaan pojan muotokuva, 1654, 59.5 × 47 cm, Mauritshuis, Haag. -
Nainen ja musta lakki, 1657, 66.4 × 50.5 cm, National gallery, Lontoo. -
Naisen muotokuva, 1660, Fitzwilliam Museum, Cambridge. -
Nuoren naisen muotokuva, 1665, Museo di belle arti, Gent. -
Floris Cornelisz. de Lange (1634–1714), Trijntje Jans (d1713) ja heidän lapsensa, 1685, 138.5 × 166 cm, Zaans Museum, Zaandam. -
Haarlemin Pyhän Luukkaan killan tärkeimmät jäsenet, 1675, 130 × 184 cm, Amsterdam Museum, Amsterdam. -
David soittaa harppua, 1670, Karlsruhe. -
Marcus Antoniuksen ja Kleopatran juhla. Jan de Bray seisoo vasemmalla ja häntä katsovat hänen kuolleet sisaruksena. -
Judith ja Holofernes, 1659, Rijksmuseum, Amsterdam. -
Haarlemin orvot, 1663, Musée Frans Hals, Haarlem.
_-_Portrait_of_a_Woman_-_PD.14-1959_-_Fitzwilliam_Museum.jpg)
,_Trijntje_Jans_(d1713)_and_their_children,_1685.jpg)
_-_WGA03122.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Discover painter, draftsman, decorative painter (of interiors) Jan de Braij rkd.nl. Viitattu 27.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Brenner, Carla & Riddell, Jennifer & Moore, Barbara: Painting in the Dutch Golden Age – A Profile of the Seventeenth Century, s. 134. Washington: National Gallery of Art, Washington, 2007.
- ↑ a b c Turner, Jane, 1956-: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 53–55. New York: St. Martin's Press, 2000. 43114315. ISBN 0-312-22972-0, 978-0-312-22972-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.9.2020).