Jalmari Holopainen
Hjalmar ”Jalmari” Holopainen (29. kesäkuuta 1892 Helsinki – 3. huhtikuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloilija, joka pelasi Suomen jalkapallomaajoukkueessa vuoden 1912 kesäolympialaisissa[1]. Pelipaikaltaan hän oli puolustaja.

Holopainen pelasi Tukholman olympialaisissa Suomen jokaisessa neljässä ottelussa, myös 9–0-tappioon päättyneessä pronssiottelussa Alankomaita vastaan. Välieräottelussa Isoa-Britanniaa vastaan Holopainen teki jalkapallon kansainvälisen arvoturnaushistorian ensimmäisen oman maalin, muutama tunti ennen Tanskan Harald Hansenia joka osui samaten omaan verkkoon välieräottelussa Alankomaita vastaan. Urallaan hän pelasi kuusi maaottelua, jotka olivat samalla Suomen kuusi ensimmäistä maaottelua.
Kotimaassaan ”Musta-Jali” Holopainen edusti Helsingin Jalkapalloklubia[1], jonka riveissä hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1911, 1912, 1917 ja 1918.
Käytyään Helsingin maanviljelyslyseon Holopainen siirtyi pehtoorinvirkaan Karjalaan. Tällöin hän pelasi vielä pari vuotta jalkapalloa Viipurin Reippaassa. Kaikkiaan hän toimi 14 vuotta pehtoorina, jonka jälkeen hän siirtyi Valion kuljetustoimiston apulaisjohtajaksi.[2]
Lähteet
muokkaa- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 69. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- Holopainen FIFAn sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Olympians from Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Kristiina Markkanen, Tukholman ihme, Helsingin Sanomat 4.7.2010 sivu C 7
- ↑ Jalmari Holopainen 60-vuotias. Helsingin Sanomat, 29.6.1952, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.4.2025.