Jalkaväkirykmentti 12 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 12 (JR 12) eli niin sanotut Jänkäjääkärit oli Suomen maavoimien 6. divisioonan yksikkö jatkosodassa. Rykmentin rungon muodostivat välirauhan aikainen 12. prikaatin varusmiesyksiköt täydennettynä Sallan alueen reserviläisillä.
Jalkaväkirykmentti 12 | |
---|---|
JR 12:n miehiä ja tuhottu T-34-vaunu Ihantalassa kesällä 1944 |
|
Toiminnassa | 1941–1944 |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | maavoimat |
Aselajit | jalkaväki |
Lempinimi | Jänkäjääkärit |
Jalkaväkirykmentti 12:n sotatie kulki Sallasta Alakurtin, Kiestingin, Karhumäen ja Poventsan kautta Ihantalaan. Rykmentti osallistui myös Lapin sotaan. Rykmetti oli pitkään hajotettuna eli I ja III pataljoona lähtivät itään Hautajärven kylästä, kun taas II pataljoona (Koskimaa) oli sodan alusta saakka alistettuna 12. prikaatin varusmiesyksiköt täydennettynä Sallan alueen reserviläisillä. Rykmentti oli koottuna vasta marraskuun taisteluissa Kiestingin rintamalla. Rykmentti oli Ihantalan taisteluissa ratkaisuasemassa ja sai siitä kunnianimen ”Ihantalan lukko”.
Arkistolaitoksen Suomen sodissa 1939–45 menehtyneiden tietokannan mukaan Jalkaväkirykmentti 12 menetti 1 347 sotilastaan kuolleina jatkosodassa 14. syyskuuta 1944 mennessä. Heistä kaatui 1 005, menehtyi haavoittuneena 221, katosi ja vahvistettiin myöhemmin kuolleiksi 39 ja menehtyi sotavankeudessa 25. Lisäksi 57 sotilasta kuoli muista syistä.
Rykmentin tappiot menehtyneinä olivat saman tietokannan mukaan erityisen raskaat hyökkäysvaiheessa. 31. joulukuuta 1941 mennessä menehtyneitä oli jo peräti 771. Sen sijaan kesä-heinäkuussa 1944 selvästi vähemmän: 228.
Perustaminen
muokkaa- E/JR 12,
- I/JR 12, majuri Antti Suurkari, majuri Bror Breitholtz
- II/JR 12, komentajana majuri Ali Koskimaa, everstiluutnantti Aarne G. Airimo (kaatui Ihantalassa), kapteeni Torsten von Essen
- III/JR 12, majuri A.O. Väänänen, kapteeni Aito Keravuori
- 13.K/JR 12 eli Kranaatinheitinkomppania
- 14.K/JR 12 eli (Panssarintorjunta)Tykkikomppania
- Kolonna/JR 12
Rykmentti sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.
Hyökkäys Sallasta kohti Kantalahtea
muokkaaLiikekannallepano käynnistyi JR 12:n osalta 11. kesäkuuta 1941 alkaen. Rykmentin pääosa, I ja III pataljoona majoittui Hautajärven eli Hautakylän maastossa Salla-Kuusamo -tien varrella. JR 12 oli yhteistyössä saksalaisten Norjan Armeijakunnan, AOK Norwegenin kanssa, jonka osa sijoittui Pohjois-Suomen rintamalle.
II/JR 12 irrotettiin alunpitäen muusta rykmentistä. Pataljoona ei osallistunut lainkaan Sallan taisteluihin, sillä se liitettiin heti sodan alussa Kuusamosta Uhtuan ja Kiestingin suunnan joukkoihin. Pataljoona määrättiin rintaman oikealle siivelle selvittämään etenemismahdollisuuksia Uhtuan suuntaan. Pistojärvi, Tiiro ja Ohtajärven alue liitettiin pataljoonan vastuualueeksi.
- Pääartikkeli: II/JR 12
Sallan suunnalla JR 12/I ja III etenivät 1. heinäkuuta kohti Tuutikylää, joka ennen Talvisotaa oli kuulunut Suomelle. JR 33 ja JR 54 etenivät myös samalla suunnalla. Heinäkuun 1941 alussa SS-taisteluryhmä Nord hyökkäsi neuvostoliittolaisten asemiin Sallassa. Suomalaisten menestyessä kokemattomien SS-miesten tulikaste epäonnistui täysin, ja yksikkö menetti kahdessa hyökkäyksessä viisi pataljoonaa. Neuvostoliittolaiset tekivät myös vastahyökkäyksen ja onnistuivat saamaan SS-taisteluryhmä Nordin pakokauhun valtaan.
- Pääartikkeli: Operaatio Napakettu
Komentajat
muokkaaRykmentinkomentajina olivat:[1]
- jääkärieversti Albert Puroma 11. kesäkuuta 1941 - 29. tammikuuta 1944
- eversti Yrjö Hanste 29. tammikuuta 1944 -
Lähteet
muokkaa- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5
- Pohjamo Eino: Jänkäjääkärit. Määritä julkaisija!
Viitteet
muokkaa- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. ('Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas) Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9
Aiheesta muualla
muokkaa- Ville Tikkanen: Jänkäjääkärin sota. Suomussalmi: Myllylahti Oy, 2003. ISBN 952-5269-85-X
- Yle Elävä arkisto: Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan