Jakob Johan Tesche

suomalainen kauppias, laivanvarustaja, teollisuusmies, raatimies sekä valtiopäivämies

Jakob Johan Tesche, myös J.J.Tesche (1697–3. joulukuuta 1758), kauppias, laivanvarustaja, teollisuusmies ja raatimies Haminassa ja Helsingissä sekä valtiopäivämies.

J.J.Teschen talo oli 1700-luvun alussa Haminassa ympyräkatujen välissä, sataman puolella. Hän kävi mm. puu-, terva-, suola- ja tupakkakauppaa. Vielä vuonna 1725 käytettiin Haminan torina kauppias J.J.Teschen tonttia. [1] Muutettuaan Helsinkiin 1741 hän hankki omistukseensa Kumpulan kartanon (Gumtäkt Gård), jossa asui 1747–1755. Tämän jälkeen kartanon omisti hänen poikansa Henrik Jakob Tesche. [2]

J.J.Tesche oli Tolkbyn Sahan omistaja ja Helsingin Vanhankaupunginkosken Sahan osakas Carl Clayhillsin kanssa. Vuonna 1728 hän ryhtyi Myllykylän sahan osakkaaksi.

Vuonna 1740 J.J.Tesche hankki itselleen Haminan tupakkateollisuuden yksinoikeuden ja perusti Haminaan tupakkakehräämön.

J.J.Tesche oli laivanvarustaja Haminassa osallisena mm. seuraavissa Haminan laivahankinnoissa vuosina 1731–1733:

  • 1731 Jungfru Margareta, 110 lästiä, omistajat J.J.Tesche ja Mårten Backman, rakennettu Kokkolassa
  • 1732 Finland, 212 lästiä, omistajat Carl Clayhills, Jobst Dobbin, Scheele ja J.J.Tesche, rakennettu Amsterdamissa
  • 1732 Jungfru Antonia, 160 lästiä, omistajat pormestari Wittstock, J.J.Tesche ja J.Forselle, ostettu Hollannissa 1730
  • 1733 Junge Lotzman, 60 lästiä, omistaja J.J.Tesche

Vuonna 1735 Jungfru Margareta ja Jungfru Antonia upposivat Portugalin rannikolla. [1]

Muutettuaan vuoden 1742–43 sodan jaloista Helsinkiin J.J. Tesche perusti Helsinkiin Sörnäsin tiilitehtaan, joka toimi ainakin 1760-luvun puolivälistä vuoteen 1808. Tesche oli Viaporin rakentamisvaiheen suurtoimittaja.[3]

Vuonna 1746 aloitti toimintansa Helsingissä Ullanlinnan laivanveistämö, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen Eteläsataman Olympiaterminaalin kohdalla. Hankkeiden avainrahoittajiksi saatiin iäkkäät Jost Dobbin ja Jakob Johan Tesche, joilla oli sekä rahaa että laivanvarustuskokemusta. Ullanlinnan laivanveistämön perustajaosakkaat olivat Gustaf Johan Bock, Zacharias Govinius, Johan Sederholm, Henrik Jakob Siliacks sekä Jakob Johan Tesche ja hänen poikansa Henrik Jakob Tesche. Ullanlinnan veistämössä valmistui mm. 1750–60-lukujen aikana viisi valtamerikauppalaivaa:

  • Augustin Ehrensvärd (1755), varustajat G. J. Bock, N. Burtz, Petter Bäckman, Z.Govinius, J. Sederholm, H. J. Siliacks ja P. H. Sunn
  • Anders Johan Nordenskiöld (1758), varustajina G.J. Bock, Z. Govinius, J. Sederholm, H. J. Siliacks sekä J. J. Tesche ja H. J. Tesche
  • Enigheten (1761), varustajat G. J. Bock, Z. Govinius, J. Sederholm, H. J. Siliacks ja H. J. Tesche
  • Augustin Ehrensvärd II (1962), varustajat J. Sederholm ja Mathias Mattheiszen
  • Helsingfors (1765), varustajina G. J. Bock, C. J. Dobbin, J. Sederholm ja H. J. Siliacks.[4]

Jakob Johan Tesche oli valtiopäivillä 1742–1743 Haminan porvariston edustajana huolimatta siitä, että kaupunki oli sodassa jo joutunut Venäjän haltuun.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Sigurd Nordenstreng, Aimo Halila: Haminan historia. I : Ruotsin vallan aika (v:een 1742). Haminan kaupunki, 1974. (suomeksi)
  2. Tietoa Kumpulasta 10.2.2009. Kumpula-Seura. Viitattu 12.8.2017. (suomeksi)
  3. Marko Huttunen, Pasi Kolhonen, Panu Lehtovuori, Mikko Mälkki, Lauri Saarinen, Janne Vesterinen: Alue ja kaupunkirakenne, Pasilan konepaja, rakennushistorian selvitys ja inventointi (pdf) 29.2.2012. Livady Oy ja VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.8.2017. (suomeksi)
  4. Juha-Matti Granqvist: HELSINGIN PORVARISTO VIAPORIN RAKENNUSKAUDELLA (1748–1808), SOSIAALIHISTORIALLINEN PERUSTUTKIMUS (pdf) (Väitöskirja) 13.10.2016. Helsinki: Unigrafia. Viitattu 12.8.2017. (suomeksi)