Avaa päävalikko
Kumpulan kartanon päärakennus heinäkuussa 2011.

Kumpulan kartano (ruots. Gumtäkt gård), vanhemmalta nimeltään Kumtähden kartano, on Helsingin Kumpulan kaupunginosassa sijaitseva historiallinen kartano. Sen alueella sijaitsevat Kumpulan kaupunginosan vanhimmat rakennukset. Ne ovat kaikki peräisin 1800-luvulta,[1], paitsi maakellarit 1700-luvulta. Kartanon vuonna 1841[2] valmistuneessa päärakennuksessa säilytetään nykyisin Luonnontieteellisen keskusmuseon geologisia kokoelmia.[3] Kartanon puisto on muokattu kasvitieteelliseksi puutarhaksi, joka on kesäisin avoinna yleisölle.[4] Kartanon geologisiin kokoelmiin voi tutustua kesäkaudella erityisinä yleisöpäivinä.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäiset merkinnät kartanosta ovat 1460-luvulta. Säteritila siitä tuli vuonna 1481 ja rälssitila vuonna 1498. Muutaman kilometrin päähän kartanosta perustettiin Helsingin kaupunki vuonna 1550.[1] Kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija Peter Forsskål vietti varhaislapsuuttaan Kumpulassa. Hänen isänsä Helsingin kirkkoherra Johan Forsskåhl sai kartanon haltuunsa panttina linnoitusupseeri, eversti Johan Conrad Cedersparrelta toukokuussa 1732 [5]. Perheen nuorin poika Peter oli silloin muutaman kuukauden ikäinen. Kumpulan kartano oli osa hänen kasvuympäristöään kunnes Johan Forsskåhl perheineen siirtyi Ruotsin puolelle vuonna 1740 ja panttioikeus kartanoon myytiin luutnantti Erik Armfeltille.[6]

 
Magnus von Wrightin maisemamaalaus Kumpulan kartanon ympäristöstä vuodelta 1861.

Kartanon omistajan, valtioneuvos ja vapaaherra Johan Gabriel von Bonsdorffin poika Hjalmar Gabriel Erik von Bonsdorff eli 'Kumpulan Paroni' (k. 1905) myi kartanon vuonna 1883 sen viimeiselle yksityiselle omistajalle Herman Standertskjöld-Nordenstamille. Hän vuokrasi osan kartanon maista asunto­tonteiksi, joista muodostuivat Hermannin ja Toukolan kaupunginosat sekä osa Vallilaa.[7] Vuonna 1893 hän myi kartanon Helsingin kaupungille, ja vuonna 1906 sen alueet sekä Gumtähden kylässä ollut Wikbergin allodi­säteri liitettiin Helsinkiin.[8]

Vuosina 1905–1960 kartanoa vuokrasi lääkintöhallitus ja rakennukset toimivat sukupuolitautien sairaalana. Myöhemmin rakennukset olivat kaupungin vuokra-asuntoina lukuun ottamatta sairaalan entistä konttoria, joka toimi kansakouluna. Kansakoulu lopetti peruskoulu-uudistuksen myötä vuonna 1977, jolloin kaupunki myi kartanoalueen valtiolle. Kaksi vuotta myöhemmin rakennukset vuokrattiin yliopiston käyttöön tarkoituksena perustaa kasvitieteellinen puutarha ja kampusalue. Puutarhan rakentaminen aloitettiin vuonna 1987, mutta se muutettiin yleisölle avoimeksi vasta 2009. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia toimi päärakennuksessa vuosina 1996–2014.[1]

Aiheesta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kumpulan kartanon historiaa Helsingin yliopisto, luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 12.7.2011.
  2. Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan historiaa luomus.fi. Kasvitieteellinen puutarha ja Kasvimuseo. Viitattu 14.7.2011.
  3. Geologiset kokoelmat Helsingin yliopisto, luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 16.7.2019.
  4. Kumpulan kampuksen rakentuminen Helsingin yliopisto. Viitattu 12.7.2011.
  5. Porvoon ja Hollolan tuomiokunta, ilmoitusasiain pöytäkirjat, talvikäräjät 1733, mikrofilmi, s. 249. Kansallisarkisto KO b:2
  6. Kuisma, Markku 1991, Helsingin pitäjän historia, osa III, s. 128. [Vantaa] Vantaan kaupunki
  7. Viikon nimi: Hermanni Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 12.7.2011.
  8. Helsingin rajat

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.