Ivan Paskevitš
Ivan Fjodorovitš Paskevitš (ven. Ива́н Фёдорович Паске́вич; 19. toukokuuta (J: 8. toukokuuta) 1782 Poltava –1. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1856 Varsova) oli venäläinen sotamarsalkka, Varsovan ruhtinas ja Jerevanin kreivi. Paskevitš toimi Puolan käskynhaltijana sen jälkeen, kun hän oli kukistanut raa’asti maassa vuonna 1831 nousseen kapinan.[1] Hän aiheutti tappion myös Unkarin kapinallisille 1849 johtaessaan venäläisistä koostunutta sotajoukkoa.[2][3]
Paskevitš osallistui Napoleonia vastaan käytyihin sotiin ja oli mukana taisteluissa Persiaa (1826–1828) sekä Turkkia (1828–1829) vastaan. Krimin sodassa hän toimi ylipäällikkönä Tonavan armeijassa.[3]
Paskevitš osti nykyisen Valko-Venäjän Homelissa sijaitsevan palatsin Ivan Rumjantsevilta ja kehitti palatsialuetta merkittävästi. Hän esimerkiksi laajensi palatsia vuosina 1837-48 siihen liittyvällä tornirakennuksella (Rumjantsevien ja Paskevitšien palatsi). Palatsin puistoalueelle rakennettiin 1889 Paskevitšien kappeli, jonne suvun jäseniä on myös haudattu.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jussi Jalonen: Keisarin puolesta – Suomen kaartin sotaretki Puolaan 1831, s. 11 Tampereen Yliopisto. Viitattu 26.4.2007.
- ↑ Tiainen, Jorma O.: Tietojätti, s. 777. Gummerus, 1993. ISBN 951-20-4210-X
- ↑ a b Ahokas, Jaakko: Spectrum tietokeskus: 15. osa, s. 562. WSOY, 1982. ISBN 951-0-07254-0
- ↑ Gomel (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Gomel-artikkelien nettiversio. Viitattu 3.7.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ivan Paskevitš Wikimedia Commonsissa
