Italialainen sonetti

Italialainen sonetti eli petrarkalainen sonetti, petrarkismi, on sonetin perusmuoto, joka lienee kehittynyt sisilialaisesta strambottosta. Riimikaava on abbaabba cdecde (toinen säkeistö vaihtoehtoisesti cdccdc). Ensimmäiset kahdeksan säettä muodostavat oktaavin eli oktetin, loput kuusi sekstetin. Oktaavissa esitetään yleensä runon teema, teesi tai probleema, joka sekstetissä saa ratkaisunsa. Sonettimuoto sai alkunsa Italiassa 1200-luvulla ja täydellistyi Francesco Petrarcan (1304-1374) kokoelmissa In vita di madonna Laura ja In morte di madonna Laura (Sonetteja Lauralle).[1]

Renessanssiajan yleisnero Michelangelo Buonarroti kirjoitti hänkin sonetteja. Englantiin italialaisen sonetin toi Thomas Wyatt 1500-luvulla. Italialaistyyppisiä sonetteja ovat kirjoittaneet myös John Milton, William Wordsworth, John Keats ja Dante Gabriel Rossetti.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kirjallisuudentutkimus:italialainen sonetti. Tieteen termipankki, viitattu 19.1.2021