Itämainen kysymys

Itämaiseksi kysymykseksi kutsuttiin niitä ongelmia, joita Osmanien valtakunnan rappeutuminen aiheutti Euroopan maiden välisessä diplomatiassa aina 1800-luvun puolivaiheilta 1900-luvun alkuun. Kiistaa aiheutti erityisesti ottomaanien heikkenevä vaikutus Balkanilla, ja kuinka alueen kristityn slaavilaisväestön olot tulisi järjestää.

Ottomaanien valtakunnan vaakuna.

Venäjä kilpaili turkkilaisten perinnöstä Itävalta-Unkarin kanssa, ja tsaarien unelmana oli vallata jonain päivänä Konstantinopoli (nykyinen Istanbul) takaisin ortodokseille, sillä he pitivät Venäjää kolmantena Roomana. Panslavismin leviäminen antoi pontta Venäjän pyrkimyksille vapauttaa veljeskansansa; sitä toisaalta lietsoi kristittyjen huono kohtelu. Nationalismi sai jalansijaa muidenkin Turkkiin kuuluneiden kansojen keskuudessa. Kapinayritysten kukistaminen ja ajoittaiset kristittyjen vainot vaurioittivat Turkin julkista kuvaa myös lännessä.

Itämainen kysymys johti moniin sotiin, muun muassa Krimin sotaan (1853-1856, tunnetaan myös Itämaisena sotana), Turkin sotaan (1877-1878) ja Italian-Turkin sotaan (1911-1912).

Aiheesta muualla

• New York Times 11.7.1860: The Oriental Question (englanniksi)
• Argyll, George Douglas Campbell: The Eastern Question (englanniksi, kirja ladattavissa sähköisessä muodossa)