Isointiaanikoira
Isointiaanikoira on sukupuuttoon kuollut pohjoisamerikkalais-karibialainen koirarotu.
| Isointiaanikoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Karibia |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Alkuperäinen käyttö | liharuoka, metsästys- ja vetokoira |
| Muita nimityksiä | Large Indian Dog, Common Indian Dog |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Väritys | valkoinen, punaruskea, musta tai mustavalkoinen |
Ulkonäkö
muokkaaIsointiaanikoira muistutti hoikkarakenteista sutta. Väritys oli valkoinen, punaruskea, musta tai mustavalkoinen.[1]
Alkuperä
muokkaaRotua esiintyi laajoilla alueilla Pohjois-Amerikkaa: sitä syötiin napapiirin eteläpuolella, Amerikan itäisillä metsämailla, Pohjois-Amerikan kaakkoisosissa ja Karibialla. Kristoffer Kolumbus kirjoitti siitä vuonna 1492 ja espanjalainen tutkimusmatkailija Oviedo vuonna 1535. Jälkimmäisen mukaan se oli yleinen ruokalaji Karibian saarilla ja kokeiltuaan sitä hän kuvaili sitä lampaan makuiseksi. Koirat halkaistiin kahtia selkärangasta ja paistettiin toiselta puolelta. Yltäkylläisyyden aikoihin koiranlihaa pidettiin ylellisenä ruokana, jota säilytettiin suuria juhlia varten – mahdollisesti siksi, että rotua arvostettiin myös muissa tehtävissä eli metsästyskoirana ja kuorman vetäjänä. Kun lihasta oli puutetta, sitä syötiin kuitenkin erittäin usein.[1]