Iskelmäelokuva on eräs musiikkielokuvan alalaji. Tyypillisesti iskelmäelokuvassa on iskelmäesitysten oheen limitetty löyhä romanttisväritteinen juoni. Pääosien esittäjät ovat iskelmätaiteilijoita, jotka faktisesti esiintyvät omana itsenään.[1]

Historia muokkaa

Iskelmäelokuvia on tehty etenkin Saksassa, ja myös Suomessa, missä ne olivat suosittuja 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Suomalaisia iskelmäelokuvia on kotimaassaan pidetty varhaisimpina kokeiluina nuorisokulttuurin kaupallisen arvon määrittämiseksi. Nuorisokapinallisuuden sijasta tyylilaji on melko konservatiivinen, eikä se kyseenalaista vallitsevaa aikuiskulttuuria.[1] Saksankielisen iskelmäelokuvan tähtiä ovat olleet muun muassa Freddy Quinn ja Caterina Valente, suomenkielisen puolestaan Laila Kinnunen, Lasse Liemola ja Pirkko Mannola.

Suomalainen iskelmäelokuvatuotanto muokkaa

Suomessa iskelmäelokuvien taiteelliseen laatuun ei juuri panostettu. Poikkeuksena olivat tanssikohtaukset, joissa esiintyi muun muassa Suomen Kansallisoopperan tanssijoita, kuten Heikki Värtsi; koreografioista vastasi muun muassa Airi Säili. Henkilöohjaus oli minimaalista, iskelmälaulajat saivat esittää numeronsa vuorotellen ja juonet olivat kioskikirjallisuuden tasoa. Käsikirjoittajat eivät kiinnittäneet huomiotaan juonen kehittelyyn ja dramaturgiaan - iskelmäelokuvista muotoutui filmattua estradiviihdettä, jossa katsojat pääsivät seuraamaan aikansa suosittuja iskelmätähtiä valkokankaalla. Iskelmäelokuvien tärkein tehtävä oli tuottaa mahdollisimman paljon rahaa elokuvayhtiöille. Kriitikot teilasivat iskelmäelokuvat yksi toisensa jälkeen, mutta sillä ei ollut vaikutusta elokuvien kaupalliseen suosioon.[2]

Suomen kansallisfilmografian mukaan suomalaisia iskelmäelokuvia tehtiin seitsemän kappaletta 1950- ja 1960-luvuilla.

Saksankielisiä iskelmäelokuvia muokkaa

  • Gitarren der Liebe (1954)
  • Liebe, Tanz und 1000 Schlager (1955)
  • Laß die Sonne wieder scheinen (1955)
  • Du bist Musik (1956)
  • Träume von der Südsee (1957)
  • Der lachende Vagabund (1958)
  • Der Stern von Santa Clara (1958)
  • Das blaue Meer und Du (1959)
  • Mandolinen und Mondschein (1959)
  • Freddy und die Melodie der Nacht (1960)
  • Schlager-Raketen (1960)
  • Schlagerparade 1960 (1960)
  • Ich zähle täglich meine Sorgen (1960)
  • Conny und Peter machen Musik (1960)
  • Davon träumen alle Mädchen (1961)
  • Am Sonntag will mein Süßer mit mir segeln gehn (1961)
  • … und du mein Schatz bleibst hier (1961)
  • Freddy und das Lied der Südsee (1962)
  • Tanze mit mir in den Morgen (1962)

  • Ohne Krimi geht die Mimi nie ins Bett (1962)
  • Freddy und das Lied der Prärie (1964)
  • Jetzt dreht die Welt sich nur um dich (1964)
  • Tausend Takte Übermut (1965)
  • Siebzehn Jahr, blondes Haar (1966)
  • Heißer Sommer (1968)
  • Hilfe, ich liebe Zwillinge! (1969)
  • Heintje – Ein Herz geht auf Reisen (1969)
  • Hurra, die Schule brennt (1969)
  • Wenn du bei mir bist (1970)
  • Unsere Pauker gehen in die Luft (1970)
  • Rudi, benimm dich! (1971)
  • Grün ist die Heide (1972)
  • Schwarzwaldfahrt aus Liebeskummer (1973)
  • Blau blüht der Enzian (1973)
  • Wenn jeder Tag ein Sonntag wär (1973)
  • Zwei im siebten Himmel (1974)
  • Gib Gas – Ich will Spaß (1982)
  • Das Musikhotel am Wolfgangsee (2008)

Suomenkielisiä iskelmäelokuvia muokkaa

Toisinaan myös Nuoruus vauhdissa (1961) on luettu iskelmäelokuvien joukkoon. Se eroaa kuitenkin muista genren teoksista verraten vähäisen musiikkipitoisuutensa takia: elokuvassa kuullaan seitsemäntoista musiikkikappaletta, kun muissa iskelmäelokuvissa niitä on jopa useita kymmeniä. Nuoruus vauhdissa -elokuvan juonenkehittely on huolitellumpaa kuin tyylipuhtaissa iskelmäelokuvissa.[3] Vuonna 1991 valmistui iskelmäelokuvia nostalgisoiva Iskelmäprinssi, jonka tapahtumat ajoittuvat 1960-luvun alkuun.

Lähteet ja viitteet muokkaa

  • Lampila, Hannu-Ilari: Pirkko Mannola, © Hannu-Ilari Lampila, Pirkko Mannola ja WSOY 2005, ISBN 951-0-30194-9