Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee vuosina 1935-1940 Virossa toiminutta organisaatiota. Samalla nimellä (Isänmaaliitto, Isamaaliit) on toiminut myös nykyinen virolaispuolue Isänmaa (puolue).

Isänmaan liitto (vir. Isamaaliit) oli virolainen organisaatio (ühing, yhdistys), joka perustettiin 22. helmikuuta 1935 ja jonka perustamisesta ilmoitettiin 7. maaliskuuta 1935.[1] Kyse ei ollut puolueesta, vaikka sitä usein sellaiseksi nimitetäänkin.

Konstantin Pätsin ja Johan Laidonerin tekemän vallankaappauksen jälkeen maaliskuussa 1934 kaikki poliittiset järjestöt ja puolueet kiellettiin, myös Pätsin oma talonpoikaispuolue. Perustajat olivat Hans Oidermaa, Hugo Kukke ja Edgar Kigaste. Muita keskeisiä toimijoita olivat Kaarel Eenpalu, Jüri Uluots ja August Jürima. Organisaation oli tarkoitus ajaa Viron valtion ja isänmaa asiaa eli käytännössä koota poliittinen tuki uudet autoritaarisen hallinnon taakse. Isänmaan liitto oli hallinnon sisällä pääasiassa sisäministeri Kaarel Eenpalun hanke, kun taas puolustusvoimain komentaja kenraali Johan Laidoner suhtautui siihen kriittisesti ja kielsi sotilaita osallistumasta sen toimintaan.

Koska Pätsin vastainen oppositio boikotoi uuden perustuslakia säätävän kansalliskokouksen (Rahvuskogu) vaaleja vuonna 1937, oli kaikki valitut edustajat Isänmaan liiton edustaja. Alahuoneen 80 paikasta peräti viisikymmentä oli valittu yhden ehdokkaan vaalipiireistä oppositioedustajien puuttuessa. Kun ns. Pätsin perustuslaki tuli voimaan vuonna 1938, muodosti uuden kaksikamarisen parlamentin vaaleja varten vaaliliiton nimeltä "Perustuslain toteuttamisen kansanrintama" (Rahvarinne põhiseaduse elluviimiseks). Kansanrintama ja Isänmaan liitto olivat jäsenistöltään päällekkäiset.

Neuvostojoukot miehittivät Viron 17. kesäkuuta 1940 ja miehittäjän asettama uusi Johannes Vares-Barbaruksen kommunistijohtoinen nukkehallitus lakkautti Isänmaan liiton sisäministeri Maksim Untin määräyksellä 26. kesäkuuta 1940.[2]

LähteetMuokkaa