Inuiittikoira (Northern Inuit Dog) on englantilainen koirarotu. Nimestään huolimatta sillä ei ole mitään tekemistä perinteisten rekikoirien kanssa, vaan se kehitettiin tarkoituksena luoda mahdollisimman paljon sutta muistuttava rotu.

Inuiittikoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Englanti,  Iso-Britannia
Määrä Suomessa 1 vuoteen 2013 mennessä
Rodun syntyaika 1980-luvun loppu
Alkuperäinen käyttö seurakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Muita nimityksiä Northern Inuit
FCI-luokitus ei
Ulkonäkö
Säkäkorkeus uros vähintään 63,5 cm, narttu vähintään 56 cm
Väritys valkoinen, harmaa, soopeli tai musta; valkoisin merkein tai mustin maskein tai ilman

Ulkonäkö muokkaa

Inuiittikoira on kookas, voimakasrakenteinen ja atleettinen olematta kuitenkaan erityisen nopearakenteinen. Runko on hieman korkeuttaan pidempi (10:9), ja raajojenpituus on hieman enemmän kuin rungon kokonaissyvyys. Koira ei saisi olla liian raskas- eikä liian kevytluustoinen.

Pää muokkaa

Ei kovin leveä. Hieman kupolimainen kallo. Kuono hieman kalloa pidempi. Musta kirsu (myös ns."talvikirsu" hyväksytään). Leikkaava purenta.

Silmät muokkaa

Soikionmuotoiset, eteenpäinsuuntautuneet ja hieman viistosti asettuneet. Mikä tahansa väri tai väriyhdistelmä hyväksytään, esimerkiksi toinen sininen ja toinen ruskea.

Korvat muokkaa

Pystyt ja melko korkealle asettuneet, mutta eivät kovin suuret.

Runko muokkaa

Melko korkealle asettunut, kintereeseen ulottuva häntä. Häntä seisoessa alas laskeva mutta liikkeessä saa nousta ylälinjan tasolle. Kiertynyt häntä ei hyväksyttävä. Etujalat: tassut pyöreät. Pystyt välikämmenet mutta hyvin liikkeessä joustavat. Takajalat: tassut soikeanmuotoiset, saattaa olla viisi varvasta ja kinnerkynsi-kynnet sallittu(On tapauksia joissa koirilla on jopa kaksi kinnerkynttä vierekkäin).

Karvapeite muokkaa

Tiheä, kaksinkertainen, hieman karhea. Runsaat kaulus- ja housukarvat. Tuuhea häntä.

Koko muokkaa

Urokset vähintään 63,5 cm ja nartut vähintään 56 cm korkeita. Koiran kokonaistasapaino kokoa tärkeämpi.

Väri muokkaa

Puhtaanvalkoinen tai mikä tahansa harmaan ja soopelin sävy aina mustaan asti. Valkoinen naama ja tumma maski hyväksytään, mutta värin vaihtumista ei.

Virheet muokkaa

Kiertyvä häntä. Pitkä, pehmeä tai silkkinen karvapeite. Laikukas eli pinto tai mustaruskea väritys.

Luonne ja käyttäytyminen muokkaa

Inuiittikoira on pystykorvaesi-isiensä tapaan ystävällinen mutta itsepäinen ja erittäin aktiivinen. Se ei missään nimessä saa olla aggressiivinen tai osoittaa minkäänlaista puolustusviettiä. Se on älykäs, itsenäinen ajattelija, mikä tekee siitä montaa kuuliaisempaa rotua haasteellisemman koulutettavan. Se tulee hyvin toimeen lasten kanssa, mutta se on nuorena riehakas, minkä vuoksi sitä ei tule jättää yksin heidän kanssaan, kuten ei mitään muutakaan rotua. Se on erittäin uskollinen ja muodostaa läheisen siteen omistajansa ja perheensä kanssa. Tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja helposti alistuu haastettaessa.

Eroahdistus on rodulla yleinen ongelma jos se jätetään yksin ja vahtimatta liian pitkäksi aikaa, mikä johtaa tuhoisaan ja toisinaan myös itsetuhoisaan käytökseen. Tämän vuoksi on usein parempi, että sen seurana on toinen koira. Sosiaalistaminen tulee aloittaa aikaisin. Rodun älykkyyden huono puoli on se, että se ei tottele omistajaansa pelkän kuuliaisuuden vuoksi vaan vaatii muita rotuja enemmän motivoivaa, palkitsemiseen perustuvaa koulutusta.

Alkuperä muokkaa

1980-luvun lopulla rodun perustaja Eddie Harrison risteytti useita taustoiltaan tuntemattomia sekarotuisia löytökoiria siperianhuskyn, alaskanmalamuutin ja saksanpaimenkoiran kanssa. Jalostuksen tarkoituksena oli saada aikaan rotu joka muistutti ulkomuodoltaan sutta, mutta jolla oli ystävällisempi ja koulutettavampi kesykoiran luonne. Tästä huolimatta tyypillisten pystykorvien tapaan inuiittikoiralla on alkukantaisempi luonne kuin monilla muilla roduilla eikä sitä suositella kokemattomille omistajille.

Vuosien aikana monet ihmiset ovat lähteneet rodun alkuperäisestä järjestöstä Northern Inuit Society'stä muodostaakseen omia yhdistyksiä. Näihin lukeutuvat The Inuit Dog Association, The British Inuit Dog Club ja The Utonagan Society, joista viimeisimpänä mainittu on myös jakautunut nykyisin kahdeksi eri järjestöksi. Suuremmat järjestöt, kuten Britannian Kennelklubi, eivät ole hyväksyneet yhtäkään näistä yhdistyksistä.

Inuiittikoiria oli kuitenkin esillä maaliskuun 2008 Crufts-näyttelyssä, missä ne voittivat kaikkien aikojen ensimmäisen canicross-tapahtuman. Kaksi rodun edustajaa sijoittuivat kilpailussa 1:seksi ja 6:neksi. Vaikka inuiittikoiran kotimaan kennelklubi ei ole virallisesti hyväksynyt sitä, se rekisteröidään kennelklubin alaisessa seurakoiraklubissa, minkä vuoksi se voi osallistua joihinkin tapahtumiin, kuten agilityyn ja tottelevaisuuskoulutukseen. Se ei kuitenkaan pääse rekikoira- eikä kärrynvetotapahtumiin, koska niihin saavat osallistua vain kennelklubin virallisesti hyväksymät rodut. Inuiittikoira tuli yleisesti tunnetuksi tultuaan valituksi useiden alkukantaisten rotujen joukosta HBO:n sarjaan Game of Thrones, jossa niitä kuvattiin 1. tuotantokaudella. Suomeen tuli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa puhdasrotuinen inuiittikoira vuonna 2010 nimeltään Pawnee Tsu'Tey.

Terveys muokkaa

Rotu on pääosin suhteellisen terve. Geneettisten sairauksien, kuten perinnöllisen harmaakaihin, lonkkavikan ja epilepsian, varalta koirat pitäisi testauttaa ennen jalostuskäyttöä. Englannin inuiittikoirayhdistys, "Northern Inuit Society" tarkistuttaa kaikki jalostukseen käyttämänsä koirat lonkkien osalta. Järjestöllä on myös oma rekisteröintinsä, jolloin pennun mukana tulee sukutaulu ja vanhempien terveystulokset.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Northern Inuit Dog

Katso myös muokkaa