Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli (IPBES)
Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES[4] (engl. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) on YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita käsittelevien tieteen ja politiikan toimijoiden yhdistäminen sekä niiden toiminnan kehittäminen ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi.[1][5][6] Tutkijoiden lisäksi myös jäsenmaiden hallitusten edustajat hyväksyvät tieteellisten avainlöydösten perusteella päätöksentekijöille annettavat suositukset. IPBES on toiminnassaan riippumaton ja se palvelee ensisijaisesti biodiversiteettisopimuksia koskevan päätöksenteon tarpeita[7]. IPBES:in rinnakkaisjärjestö on YK:n Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.[8][9]
Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services | |
---|---|
Perustettu | 2012[1] |
Tyyppi | YK:n paneelijärjestö |
Toimiala | tiede, ympäristöpolitiikka, luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut |
Päämaja | Bonn, Saksa[1] |
Toiminta-alue | maailman hallitustenvälinen |
Jäsenet | 132 jäsenvaltiota[2] |
Puheenjohtaja |
Ana María Hernández Salgar[3] ( Kolumbia) |
Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
Aiheesta muualla | |
www.ipbes.net |
Järjestön poliittinen tuki ja tarve muodostuivat Busanin päätöksellä kesäkuussa 2010 ja vuoden 2011 aikana pidettiin sen toimintatapoja käsitteleviä työpajoja, joista joulukuun työpaja järjestettiin Saksan Bonnissa.[10] Vuonna 2019 järjestössä oli 132 jäsenvaltiota.[2] Toukokuussa 2019 IPBES julkaisi ympäristön monimuotoisuutta ja ihmisten toimintaa käsittelevän Global Assessement on Biodiversity and Ecosystem Services -arviointiraportin.[11][12]
Suomi liittyi IPBES:in jäseneksi sen perustamisvuonna 2012[13]. Kansallisesti järjestön tavoitteita toteuttaa ympäristöministeriön asettama kansallinen IPBES-työryhmä[14].
Rakenne
muokkaaIPBESn toiminta jakaantuu seuraaviin osioihin[1][6]:
- Yleiskokous on IPBES:in päättävä elin, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista. Yleiskokous kokoontuu pääsääntöisesti kerran vuodessa.
- Tarkkailijoita voivat olla: valtiot, jotka eivät vielä ole IPBES:in jäseniä; erilaiset kansainväliset sopimukset, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelun yleissopimus (The Convention on Biological Diversity, CBD); erilaiset YK:n toimielimet; sekä muut luonnon monimuotoisuuden parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset.
- Toimiston muodostavat IPBES:in puheenjohtaja Ana María Hernández Salgar, neljä varapuheenjohtajaa sekä viisi virkailijaa, jotka ohjaavat IPBES:in hallinnollisia tehtäviä.
- Monialaisen asiantuntijapaneelin tehtävänä on seurata IPBES:in tieteellistä ja teknistä toimintaa. Se koostuu viidestä asiantuntijajäsenestä, jotka edustavat kutakin YK:n maantieteellisiä aluetta.
- Asiantuntija- ja työryhmien tehtävänä on laatia IPBES:in kansainväliset arvioinnit ja muut selvitykset. Ne muodostuvat kulloinkin tehtävään valituista tutkijoista ja asiantuntijoista.
- Sidosryhmiin kuuluvat kaikki IPBES:in tuotosten sisällöntuottajat ja loppukäyttäjät.
- Sihteeristö ja tekninen tuki mahdollistavat IPBES:in tehokkaan toiminnan tukemalla yleiskokousta, toimistoa ja monialaista asiantuntijapaneelia sekä hoitamalla hallinnollisia tehtäviä. Sihteeristo sijaitsee Saksassa Bonnissa, ja sitä johtaa IPBES:in pääsihteeri Anne Larigauderie.
Toiminta
muokkaaJärjestön toiminta voidaan ryhmitellä neljään toisiaan täydentävään osa-alueeseen[1][6]:
- Arviointiraporttien tuottaminen. Aiheina erilaiset teemat (esim. pölytys, pölyttäjät ja ruoantuotanto[15]) ja mentelmät (esim. skenaariot ja mallinnus[16]) sekä maailmanlaajuisesti että alueellisesti (esim. keväällä 2019 valmistunut maailmanlaajuinen arviointi luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista[12]). Arviointiraportit perustuvat sekä tieteelliseen että paikallisten ja alkuperäisasukkaiden kokemusperäiseen tietoon.
- Politiikkatoimien tukeminen. Oleellisten työkalujen ja menetelmien tunnistaminen sekä niiden käytön ja jatkokehittämisen edistäminen.
- Valmiuksien lisääminen ja tiedon tuottaminen. Jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien tärkeimpien tieto- ja aineistotarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen sekä valmiuksien lisääminen.
- Tiedotus ja viestintä: Järjestön työn ja tuotosten saavuttavuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e What is IPBES? About. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Nature’s decline ‘unprecedented’ in human history: 1 million species threatened with extinction News Agenda: Management. 6.5.2019. Radboud University. Arkistoitu 12.7.2021. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
- ↑ New IPBES Chair Announced News. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). Arkistoitu 22.5.2019. Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Peuhkuri, Lea: YK-raportti paljasti: Miljoonan lajin sukupuuttovaaran lisäksi ihmiset taistelevat myös keskenään luonnonvaroista yli 2500 konfliktissa – taustalla väestönkasvu ja ylikulutus Aamulehti. 6.5.2019. Alma Media. Arkistoitu 13.1.2020. Viitattu 13.1.2020.
- ↑ Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) UN Bonn. IPBES (Yhdistyneet kansakunnat). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Luontopaneeli: Luontopaneeli - Mikä on IPBES? 22.10.2019. Arkistoitu 15.1.2020. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Ympäristöministeriö: Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi – Sopimukset kansainvälisen ympäristöyhteistyön edistäjinä. Ympäristöministeriö, 2018. ISBN 978-952-11-4810-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
- ↑ Biodiversity crisis is worse than climate change, experts say University of Copenhagen. 20.1.2012. Science Daily. Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Lovejoy, Thomas E.: Eden no more Science Advances 5 (5). 6.5.2019. American Association for the Advancement of Science (AAAS). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ IPBES in Bonn Content. 10.12.2011. The International Union for Conservation of Nature (IUCN). Arkistoitu 13.1.2020. Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ IPBES 2019 GLOBAL ASSESSMENT REPORT ON BIODIVERSITY AND ECOSYSTEM SERVICES Ecosystems & Biodiversity. 7.5.2019. European Association of Environmental and Resource Economists (EAERE). Viitattu 13.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Peuhkuri, Lea: YK-raportti paljasti: Miljoonan lajin sukupuuttovaaran lisäksi ihmiset taistelevat myös keskenään luonnonvaroista yli 2500 konfliktissa – taustalla väestönkasvu ja ylikulutus Aamulehti. 6.5.2019. Alma Media. Arkistoitu 13.1.2020. Viitattu 13.1.2020.
- ↑ Finland | IPBES ipbes.net. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Ympäristöministeriö: Luontopaneelista riippumaton tutkijapaneeli luonnon monimuotoisuuden edistämiseen – jäsenet haussa 17.2.2020. Ympäristöministeriö. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ Potts, S & Imperatriz-Fonseca, C & Ngo, H (eds): The assessment report of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services on pollinators, pollination and food production. Bonn, Germany: IPBES, 2016. ISBN 978-92-807-3567-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
- ↑ Ferrier, Simon ym.: The methodological assessment report on scenarios and models of biodiversity and ecosystem services. Bonn, Saksa: IPBES, 2016. ISBN 978-92-807-3569-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
Aiheesta muualla
muokkaa- IPBES:in kotisivu
- Luontopaneeli (Arkistoitu – Internet Archive) (Suomen kansallinen IPBES-paneeli)