Ilja Kotikallio
Ilja Kotikallio (alk. Sinda, 1894 Suistamo – 1961 Lapua[1]) oli Laatokan Karjalasta kotoisin ollut pelimanni ja tarinankertoja, joka tunnetaan erityisesti harmonikansoittajana.
Elämä ja musiikki
muokkaaSuistamon pitäjän Ihatsun kylässä syntyneen Kotikallion instrumentti oli venäläistyylinen yksirivinen haitarimalli, josta Suistamon seudulla käytettiin nimitystä ”karmuuli” tai ”karmuuni”.[1] Lisäksi hän soitti myös huuliharppua.[2] Jatkosodan jälkeen Kotikallio perheineen päätyi evakoksi Lapualle, jossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijat myöhemmin tallensivat hänen kertomuksiaan 25 tunnin pituisille ääninauhoille. Vuonna 1958 Kotikallion tapaan Suistamosta kotoisin ollut Iivo Pehkoranta[3] äänitti hänen soittoaan yli tunnin verran. Nauha löydettiin vuonna 2012 ja kolme vuotta myöhemmin Kansanmusiikki-instituutti julkaisi siitä koostetun CD-levyn.[1] Harmonikan- ja huuliharpunsoiton lisäksi albumilla kuullaan Kotikallion laulua sekä hänen kertomia tarinoitaan.[2]
Kotikallion soittoa vaikeutti työtapaturma, jonka vuoksi hänen oikeassa kädessään ei ollut kuin kaksi kokonaista sormea.[4] Kotikallio esitti muun muassa karjalaista tanssimusiikkia, kuten ripaskaa, ristikontraa ja maanitusta. Hänen soitossaan on myös vaikutteita ruotsalaisesta pelimannimusiikista, joka saapui Suistamoon 1920-luvulla Suojärven radan valmistumisen myötä.[5] Kotikalliosta puolestaan on ottanut vaikutteita karjalaista kansanmusiikkia ja -tanssia yhdistävä duo Puhti, jonka toinen jäsen Anne-Mari Kivimäki on myös tekemässä väitöskirjaa hänen elämästään. Kotikallio ei milloinkaan kotiutunut uudelle asuinseudulleen Etelä-Pohjanmaalle, vaan teki lopulta itsemurhan 67-vuotiaana.[4]
Diskografia
muokkaa- Karmuuni lauloi (2015)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Harvinainen dokumentti Suistamon haitarityylistä 27.8.2015. Karjala. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ a b Ilja Kotikallion Karmuuni lauloi -levy julkaistiin 9.7.2015 14.7.2015. Suistamo – Perinnelaboratorio. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Suistamolaisten talvisotajoulua muistellaan perinneseuran kirjassa 23.12.1999. Verkkouutiset. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ a b Anna-Mari Kivimäki löysi arkistoista itsemurhaan päätyneen haitaristin ja evakkojen tarinat 25.4.2016. Aamulehti. Arkistoitu 26.4.2016. Viitattu 27.4.2016.
- ↑ Pirunkeuhkoa jäljittämässä 28.10.2014. Suur-Tampere. Arkistoitu 14.5.2016. Viitattu 27.4.2016.