Avaa päävalikko

Tämä artikkeli käsittelee ihmisoikeuksien tilaa Turkissa.

Sisällysluettelo

VähemmistötMuokkaa

Presidentti Erdoğan käy avointa sotaa kurdivähemmistöjä vastaan Kaakkois-Turkissa. Kymmeniä kaupunkeja ja kyliä on hävitetty maan tasalle ja sadattuhannet ovat menettäneet kotinsa.[1]

Pommi-iskutMuokkaa

Lokakuussa 2015 itsemurhaiskuissa, joihin liittyi ISIS, kuoli 102 ihmistä.[2]

PakolaisuusMuokkaa

Vuonna 2015 Turkissa oli yhteensä 2,2 miljoonaa pakolaista, turvapaikanhakijaa ja siirtolaista pääosin Syyrista ja myös mm Afganistanista ja Iraqista.[2]

SananvapausMuokkaa

Lehdistön sananvapaus jatkui vaikeana vuonna 2015. Kriittinen journalismi joutui hyökkäysten kohteeksi. Myös tavallisten ihmisten kritiikki presidenttiä ja poliitikkoja kohtaan johti syytteisiin. Kolme ulkomaalaista journalistia karkotettiin Turkista, johtuen heidän uutisoinnistaan.[2]

Toukokuussa 2016 turkkilaisen lehden päätoimittaja Can Dündar ja journalisti Erdem Gül tuomittiin 5 vuoden 10 kuukauden ja 5 vuoden tuomioihin. Heitä syytettiin hallituksen kaatamisyrityksistä, mutta tuomittiin salaisten tietojen julkaisusta. Kannattajat lauloivat ”Vapaata lehdistöä ei voi hiljentää.” Samana päivänä päätoimittaja yritettiin salamurhata.[3]

Turkkilaisten lehtimiesten ja -naisten mukaan nyt lehdistöä vastaan on ollut pahimmat lehdistönvapauden hyökkäykset sitten 1980 luvun sotilasvallan jälkeen. Sen jälkeen kun presidentti Erdoğan tuli valtaan 2014, on avattu 2 000 tutkintaa väitetyistä loukkauksista. Merkittäviä jouralisteja on oikeudessa 2–3 kertaa viikossa. Kurdijournalisteja on hakattu ja karkotettu. Ulkomaisia journalisteja on karkotettu maasta. Turkki on sijalla 151 lehdistönvapaudessa 180 maan joukossa (no 1 on paras).[3]

Turkissa yli 150 toimittajaa on vangittu ja yli 170 tiedotusvälinettä suljettu heinäkuun 2016 jälkeen. International Press Institute IPI:n mukaan Turkin hallitus ei ole todistanut väitteitä vangittujen toimittajien väitetystä terrorismista. Esimerkiksi Cumhuriyet lehden journalistit Kadri Gürsel, Muhrat Sabuncun ja Ahmet Sikin ovat olleet vangittuina yli puoli vuotta ilman oikeudenkäyntiä. Gürsel on Turkin IPI:n puheenjohtaja ja IPI:n hallituksen jäsen. Syytteen mukaan on kyse terrorijärjestön auttamisesta median välityksellä. IPI:n mukaan syyttäjät ovat sepittäneet tarinan. ”Kun otetaan huomioon olosuhteet ja ne kuusi kuukautta, jotka kollegamme ovat viettäneet vankeudessa, emme voi pitää tapausta muuna kuin hallituksen yrityksenä hiljentää kritiikki ja laistaa hallituksen tilivelvollisuudesta”, kirjoittaa IPI.[4]

2018 toimittaja Pelin Ünker tuomittiin vankeuteen Paratiisin paperit -veroparatiisivuotoa käsittelevästä artikkelistaan.[5]

PidätyksetMuokkaa

Vallankaappauksen jälkeen Turkissa on pidätetty yli 40 000 ihmistä ja 120 000 poliisia, sotilasta ja virkamiestä erotettu. Toukokuussa 2017 9 000 virkamiehen työt keskeytettiin. Kesäkuussa 2017 Turkin Amnesty International johtajaa Taner Kilic syytettiin terrorismijärjestön jäsenyydestä. Taner Kilic ja 22 lakimiestä pidätettiin Izmirin maakunnassa. Kilic kiistää syytökset.[6]

Ulkomaalaisten pidätyksetMuokkaa

Ranskalainen National Geography lehden toimittaja oli Turkissa kuukauden pidätettynä touko-kesäkuussa 2017. Ranskan presidentti vetosi Turkin presidenttiin ja viikko myöhemmin toimittaja vapautettiin.[7]

LähteetMuokkaa

  1. Turkki luisuu kohti diktatuuria Suomen kuvalehti SK Teppo Tiilikainen no 18 - 5.5.2017
  2. a b c Human Right Watch World Report 2016
  3. a b Turkish journalist Can Dündar jailed after surviving gun attack The Guardian 6.5.2014
  4. Järjestö: Toimittajat vapautettava Turkissa HS 3.5.2017 A7
  5. Tutkiva toimittaja tuomittiin vankeuteen Paratiisin papereiden paljastuksesta Turkissa Yle, 2018
  6. Turkey charges Amnesty chief Taner Kilic with coup links BBC 10 June 2017
  7. Turkey to deport French photographer Mathias Depardon BBC 9 June 2017

Aiheesta muuallaMuokkaa