Avaa päävalikko

Ihmiskunnan loppulaukka on kirjailija Arto Paasilinnan teos, joka ilmestyi vuonna 2000. Kirja kertoo humoristisesti ihmiskunnan viimeisistä vuosista ennen sukupuuttoa.

JuoniMuokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

On vuosi 2005 ja tilastot puhuvat karua kieltä ihmiskunnan alasajosta. Syntyvyys on hiipunut, sitten romahtanut ja lopulta tyssännyt koko maailmassa. Lemmenleikit maistuvat kuten ennenkin mutta lapsia ei synny.

Hevosmiehet tekevät toki parhaansa. Puhuvien suomenhevosten legendaarinen kouluttaja, entinen eläinlääkäri Tarmo Saamakorpi näyttää mistä väry käy: hän lähtee siitostoimeen hevosmiehen tyylillä. Vanha uskollinen Haaveri-Aaroni ratsunaan hän karauttaa Orimattilan tilaltaan naisiin mutta tällä kertaa jaloin, epäitsekkäin aikein. Ihmissuvun on jatkuttava, ja vanhan konitohtorin värkeissä on vielä varaa.

Mutta ei sota yhtä miestä kaipaa, eikä ikämieheksi jo ehtinyt Saamakorpikaan ihmeitä voi tehdä. Perillinen kuitenkin syntyy, Toivo Armas, potra poika ja syntyessään maailmansensaatio. Poika varttuu Orimattilassa isä-Tarmon hevostilalla kätilöäitinsä Tainan hellässä hoidossa. Hevoset, maineikkaan Eri-Aaronin suomea taitavat jälkeläiset ovat pojan parhaita ystäviä. Miten maailma asettuu, kun se vähin erin hiljenee? Miten asiansa ja elämänsä ratkaisee ihmiskunnan nuorin mies? Työsarkaa on lujasti, niin miehellä kuin pollellakin. Toivo Armas ja Humu-Aaroni ovat tiukan haasteen edessä.