Idänpikkuliitäjä

Idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan) on liitäjien heimoon kuuluva Välimerellä elävä ulappalintu. Aikaisemmin se katsottiin pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) alalajiksi.

Idänpikkuliitäjä
Uhanalaisuusluokitus
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo:	Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku:	Liitäjät Puffinus
Laji:	yelkouan
Kaksiosainen nimi
Puffinus yelkouan (Acerbi, 1827)
Katso myös
Idänpikkuliitäjä Wikispeciesissä   Idänpikkuliitäjä Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 34–39 cm, siipien kärkiväli 72–82 cm ja paino 349–416 g. Höyhenpuku on yläpuolelta tummanruskea ja alapuolelta hyvin vaalea. Lentokuvio on risti. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Idänpikkuliitäjät elävät parvissa ja siitä tunnetaan kaksi alalajia.

Esiintyminen

Idänpikkuliitäjät elävät Välimerellä ja Mustallamerellä läpi vuoden ja vain pieni osa kannasta vaeltaa syksyllä Atlantille. Laji pesii yhdyskunnittain Ranskan, Italian, Maltan, Kreikan, Albanian, Kroatian ja Turkin rannikoiden saarilla ja rannikon jyrkänteillä. Kanta on taantuva rottien, kissojen ja turistien aiheuttaman häiriön seurauksena. Lajin kokonaispopulaatio on noin 100 000 yksilöä ja sen elinympäristön ala on 50 000–100 000 neliökilometriä.

Elinympäristö

Laji elää pääosan elämästään kiertelemällä merta. Lisääntymisaikana ne pysyttelevät lähempänä rannikkoa.

Lisääntyminen

Muna.

Idänpikkuliitäjä kaivaa pesäonkalon maahan. Naaras munii yhden munan, jota haudotaan noin 55 päivää. Poikanen jättää pesän 50–54 päivän ikäisenä. Emot tuovat poikaselle ruokaa vain öisin välttääkseen lokkien ja kihujen ryöstelyn. Laji on sukukypsä kolme- tai nelivuotiaana.

Ravinto

Ne syövät pääasiassa kaloja ja äyriäisiä.

Aiheesta muualla

• Arkive (kuva) (Arkistoitu – Internet Archive)