Idänpikkuliitäjä

lintulaji

Idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan) on liitäjien heimoon kuuluva Välimerellä elävä ulappalintu. Aikaisemmin se katsottiin pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) alalajiksi.

Idänpikkuliitäjä
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku: Liitäjät Puffinus
Laji: yelkouan
Kaksiosainen nimi

Puffinus yelkouan
(Acerbi, 1827)

Katso myös

  Idänpikkuliitäjä Wikispeciesissä
  Idänpikkuliitäjä Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Linnun pituus on 34–39 cm, siipien kärkiväli 72–82 cm ja paino 349–416 g. Höyhenpuku on yläpuolelta tummanruskea ja alapuolelta hyvin vaalea. Lentokuvio on risti. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Idänpikkuliitäjät elävät parvissa ja siitä tunnetaan kaksi alalajia.

Esiintyminen muokkaa

Idänpikkuliitäjät elävät Välimerellä ja Mustallamerellä läpi vuoden ja vain pieni osa kannasta vaeltaa syksyllä Atlantille. Laji pesii yhdyskunnittain Ranskan, Italian, Maltan, Kreikan, Albanian, Kroatian ja Turkin rannikoiden saarilla ja rannikon jyrkänteillä. Kanta on taantuva rottien, kissojen ja turistien aiheuttaman häiriön seurauksena. Lajin kokonaispopulaatio on noin 100 000 yksilöä ja sen elinympäristön ala on 50 000–100 000 neliökilometriä.

Elinympäristö muokkaa

Laji elää pääosan elämästään kiertelemällä merta. Lisääntymisaikana ne pysyttelevät lähempänä rannikkoa.

Lisääntyminen muokkaa

 
Muna.

Idänpikkuliitäjä kaivaa pesäonkalon maahan. Naaras munii yhden munan, jota haudotaan noin 55 päivää. Poikanen jättää pesän 50–54 päivän ikäisenä. Emot tuovat poikaselle ruokaa vain öisin välttääkseen lokkien ja kihujen ryöstelyn. Laji on sukukypsä kolme- tai nelivuotiaana.

Ravinto muokkaa

Ne syövät pääasiassa kaloja ja äyriäisiä.

Lähteet muokkaa

  1. BirdLife International: Puffinus yelkouan IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.6.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa