Ibrutinibi
| |
Ibrutinibi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 1-[(3R)-3-[4-amino-3-(4-fenoksifenyyli)pyratsolo[3,4-d]pyrimidin-1-yyl]ipiperidin-1-yyl]iprop-2-en-1-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | L01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C25H24N6O2 |
| Moolimassa | 440,502 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 97,3 %[1] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 4–13 tuntia[1] |
| Ekskreetio | ulosteiden mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Ibrutinibi (C25H24N6O2) on pyratsolopyrimidiinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä syöpälääkkeenä. Ibrutinibi kuuluu WHO:n keskeisimpien lääkeaineiden luetteloon[2].
Ominaisuudet ja käyttö muokkaa
Ibrutinibin vaikutukset perustuvat siihen, että se sitoutuu entsyymiin, jota kutsutaan Brutonin tyrosiinikinaasiksi, ja estää sen toiminnan. Sitoutuminen tapahtuu ATP:n sitoutumiskohdan kysteiiniaminohappoon joka reagoi ibrutinibin kanssa Michael-additiolla. Entsyymin toiminnan estymisen jälkeen useat syöpäsolujen erilaistumisen ja jakaantumisen kannalta keskeiset toiminnot häiriintyvät ja solut kuolevat. Ibrutinibia käytetään muun muassa kroonisen lymfaattisen leukemian, manttelisolulymfooman ja Waldenströmin makroglobulinemian hoidossa. Lääkeaine annostellaan tablettina.[1][3][4][5]
Haittavaikutukset muokkaa
Ibrutinibi voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan ripulia, ihottumaa, keuhkokuumeen, verenvuotoa, kohonnutta verenpainetta ja neutropeniaa. Vakavimpia haittavaikutuksia ovat sydäntapahtumat kuten eteisvärinä.[1][6][7]
Valmistus muokkaa
Ibrutinibia valmistetaan kuusivaiheisella reitillä lähtien o-fenoksibentsoyylikloridista. Keskeinen valmistuksessa käytetty kemikaali on kiraalinen 3-hydratsinopiperidiinijohdannainen.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Emma D. Deeks: Ibrutinib: A Review in Chronic Lymphocytic Leukaemia. Drugs, 2017, 77. vsk, s. 225–236. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2021. WHO. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Antineoplastic and Immunomodulating Agents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2022.
- ↑ Peter H. Wiernik, Janice P. Dutcher, Morie A. Gertz: Neoplastic Diseases of the Blood, s. 125. Springer, 2018. ISBN 978-3-319-64262-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Peter H. Wiernik, Janice P. Dutcher, Morie A. Gertz: Targeted Therapy in Translational Cancer Research, s. 136. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 978-1-118-46857-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Vesa Lindström: Läpimurrot kroonisen lymfaattisen leukemian hoidossa. Duodecim, 2016, 132. vsk, nro 1, s. 11–12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.5.2022.
- ↑ Joe-Elie Salem, Ali Manouchehri, Marie Bretagne, Bénédicte Lebrun-Vignes, John D. Groarke, Douglas B. Johnson, Tao Yang, Nishitha M. Reddy, Christian Funck-Brentano, Jennifer R. Brown, Dan M. Roden & Daid J. Moslehi: Cardiovascular Toxicities Associated With Ibrutinib. Journal of the American College of Cardiology, 2019, 74. vsk, nro 13, s. 1667–1678. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)
- ↑ David L. Hughes: Patent Review of Manufacturing Routes to Recently Approved Oncology Drugs: Ibrutinib, Cobimetinib, and Alectinib. Organic Process Research & Development, 2016, 20. vsk, nro 11, s. 1855–1869. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.5.2022. (englanniksi)