Ibbi-Sin (hallitsi n. 1963 eaa.-1940 eaa.) oli Sumerin viimeinen kuningas. Hän oli Shu-Sinin poika. Ibbi-Sin teki monia sotaretkiä. Ibbi-Sin ja Urin kolmas dynastia kukistuivat, kun amorilaiset ja elamilaiset hyökkäsivät maahan. Marista kotosin olleen seemiläisen virkamies Išbi-erran petos nopeutti Sumerin tuhoa. Amorilaiset ottivat johtoaseman monissa Sumerin kaupungeissa. Elamilaiset saarsivat ja ryöstivät Urin, tappaen silmittömästi sen asukkaita. Ibbi-Sin vietiin kahleisa vankina Elamiin, ja luultavasti surmattiin.

HallitusaikaMuokkaa

Lähi-Idän hallitusaikoja on koetettu laskea auringon- ja kuunpimennyksistä. Nykyään käytetään usein ns. lyhyttä kronologiaa.

Ibbi-Sin hallitsi keskipitkän kronologian mukaan noin 2028–2004 eaa. ja lyhyen kronologian mukaan noin 1963–1940 eaa.

Tiedot Sumerin tuhosta ovat hajanaisia.

AmorilaisetMuokkaa

Kapinointi, joka vaivasi uus-Sumeria alusta asti jatkui. Shimaski, jonne Ibbi-Sinin isä oli tehnyt sotaretken, pysyi valloittamattomana ja vihamielisenä. Sumeriin tunkeutui amorilaisia, seemiläisiä sotaisia paimentolaisheimoja. Maa alkoi suolaantua, viljantuotanto väheni ja nälkä yleistyi. Joko nälän aiheuttaman viljapulan tai amorilaisten tekemän valtauksen takia monet Sumerin kaupungit alkoivat kapinoida kieltäytyen maksamasta Urille veroa. Eräiden tietojen mukaan jotkut kapinakaupungit olisivat liittoutuneet amorilaisten kanssa. Ryöstelijöitä liikkui maanteillä, merirosvoja merillä[1]. Maahan toistuvasti hyökkäilleet amorilaiset etenivät maassa ja valtasivat kaupungin yksi toisensa perään. Kuninkaan valta horjui muutenkin, kun sotapäälliköt halusivat valtaa itselleen. Eshnunna kapinoi Ibbi-Sinin 2. hallitusvuonna, Elam 3, vuonna, Lagash 5. vuonna, 6. vuonna Umma, 7. vuonna Nippur[2]. Elam itsenäistyi ja alkoi hyökätä Sumerin kimppuun. Ibbi-Sin linnoitutti Urin ja Nippurin kaupunkeja.lähde?

Išbi-erran petosMuokkaa

Lagašin kaupunki tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Lagaš joko kapinoi tai amorilaiset valtasivat sen. Koska Urin vilja-aitta oli vihollisen käsissä, Urissa oli nälänhätä Ibbi-Sinin 7-8. hallitusvuonna. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, Marista kotoisin oleva Išbi-erra lähti monien Urin sotilaiden kanssa ostamaan viljaa joskus Ibbi-Sinin 6-8 hallitusvuonna Isinistä ja Kazallusta. Išbi-erra valitti kirjeessään, ettei voinut toimittaa viljaa amorilaisten hyökkäysten takia. Išbi-erra vaati myös Isinin ja Nippurin kuvernöörin virkaa. Mutta Išbi-erra oli vallannut monia lähistön kaupunkeja ja kiristi Uria. Ibbi-Sin oli voimaton, koska suurin osa Urin armeijasta ja ruoasta oli Išbi-erralla.[3]

Išbi-erra kaappasi Ibbi-Sinin 10. tai 11. hallitusvuonna vallan Isinissä.[4] Hän myös valtasi Nippurin kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Urin kuningas toivoi turhaan, että amorilaiset voittaisivat Išbi-erran ja Elamin.lähde?

Taistelujen vuodetMuokkaa

Ibbi-sin teki monia sotaretkiä Elamiin: Huhnuriin ja Anshaniin vuonna 9, Awaniin, Susaan ja Adamduniin 14. hallitusvuonna.[4] Mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Amorilaiset etenivät laajalle Ibbi-Sinin 17. hallitusvuonna. Talonpojat pakenivat amorilaisia linnoitettuihin kaupunkeihin. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle.Ishbi-Erra pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat elamilaiset ja amorilaiset Ibbi-Sinin 22. hallitusvuonna, omalla 18. hallitusvuonnaan.[4] Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Ur oli kuunjumala Nannan kaupunki.

Elamilaiset ryöstävät UrinMuokkaa

Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004 tai 1940 eaa. Kindattun johtamat elamilaiset ja shimashkilaiset, vuoristokansa Iranista kostivat aiemman sumerilaisvallan. Elamilaisten sotajoukko saarsi Urin. Kaupungissa kuoltiin nälkään. Ne Urin asukkaat koettivat turhaan murtautua ulos kaupungista joutuivat elamilaisten surmaamiksi[1]. Sitten elamilaiset hyökkäsivät Uriin rikkoen sen muurit. Hyökkääjät polttivat palatsin ja tuhosivat temppelit tappaen näiden papiston. Elamilaiset ja shimashkilaiset surmasivat ihmisiä joukoittain ja polttivat pelloilla olleen viljan. Ihmiset eivät voineet paeta, kaupungin muuri esti sen. Ruumiita lojui läjittäin porttien lähellä ja päitä kaduilla[5][6]. Elamilaiset ryöstivät temppeleitä. He veivät ihmisiä orjiksi, varsinkin ylimyksiä. Ibbi-Sin vietiin kahleissa vankina elamilaiseen Anshanin maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi. Sumer oli kaaoksessa ja Ur elamilaisten vallan alla[7]. Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala Nannan pettäneen Urin.lähde?

Isinin dynastiaMuokkaa

Pääartikkeli: Isin-Larsa-kausi

Nippurin Išbi-erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. Amorilaiset olivat kaapanneet vallan Larsassa, ja Assur ja Eshnunna itsenäistyivät. Išbi-erra voitti amorilaiset 8. hallitusvuonnaan ja ajoi elamilaiset 26. vuonnaan pois Urista.[4] Ishbi-erra omaksui sumerilaisten tapoja ja julisti itsensä maansa jumalaksi.lähde?

Alkoi Isin-Larsa-kausi, jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään Maru-jamina eli Binu-jamina, benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esivanhempina. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen Hammurabin aikaa.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. a b The Last Diadoch
  2. The Archaeology of Elam: Formation and Transformation of an Ancient Iranian State D. T. Potts Cambridge University Press, 29.7.1999. s 142
  3. The History of the Ancient World: From the Earliest Accounts to the Fall of Rome, Susan Wise Bauer W. W. Norton & Company, 17.3.2007, s 141
  4. a b c d Potts 1999, s 143
  5. LAMENT FOR UR
  6. The lament for Sumer and Urim: translation
  7. Ancient Man and His First Civilizations Sumer-5 Modern Iraq