Avaa päävalikko

Hypertensiivinen kriisi (myös verenpainekriisi) on voimakas verenpaineen nousu, jossa alapaine on vähintään 120 ja yläpaine 180–200. Sellaisessa kiirellisessä tilanteessa, jossa on kohde-elinvaurioita, kuten esimerkiksi aivo-oireita, aortan repeämä tai sydämen tai munuaisen vajaatoiminta, verenpaine pitää laskea välittömästi mieluiten suonensisäisellä lääkkeellä. Kiireellisessä tilanteessa, jossa elinvaurioita ei ole, voidaan hoito aloittaa suun kautta otettavalla lääkkeellä, ja tilanne on tarkistettava 1–3 vuorokauden päästä. Keskipitkä- tai pitkävaikutteiset kalsiumkanavan salpaajat ovat hyviä lääkkeitä. Lyhytvaikutteista nifedipiiniä ei saa käyttää.[1]

Hypertensiivinen kriisi
ICD-10 I10
ICD-9 401-405
Tautitietokanta 7788
MedlinePlus 000491
MeSH D006974

HoitoMuokkaa

Hoito on hätätilanteessa suonensisäinen lääkitys esimerkiksi nitroprussidilla, labetalolilla tai klonidiinillä.[1] Klonidiini ei kuitenkaan auta feokromosytoomassa[2]. Verenpainetta seurataan toistuvasta ja joskus invasiivisesti eli valtimonsisäisesti. Joskus tarvitaan tehohoitoa. Jos elinvaurioita ei ole, voidaan hoito aloittaa oraalisella lääkityksellä. Siihen sopivat erityisesti keskipitkä- tai pitkävaikutteiset kalsiumkanavansalpaajat. Hypertensiivisen kriisin akuutti hoidon jälkeen aloitetaan pysyvä lääkitys.

LähteetMuokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.