Hymylä on entisajan arvoitusleikeissä esiintyvä kuviteltu salaperäinen paikka, jonne epäonnistunut leikkijä lähetettiin. Käytännössä Hymylä tarkoitti ulkona käyntiä, josta palattuaan ja viisautta hankittuaan arvaajan oli kerrottava käynnistään nurinkurisessa paikassa ennen kuin sai vuorollaan esittää arvoituksia toisille leikkijöille.[1][2] Ulkona käynnin voi myös tulkita symboliseksi joutumiseksi pois yhteisöstä.[3] Aina leikki ei ollut harmitonta ajanvietettä, vaan epäonnistumiseen liittyi suuri häpeä, jolla määritettiin yksilön asemaa yhteisössä. Hymylään joutuva puettiin hullunkurisesti ja hänelle kerrottiin, että hän joutuu syömään jotakin iljettävää ennen kasvojenpesua tervalla ja kuivaamista höyhenillä.[2]

Hymylästä on käytetty myös nimityksiä Himola, Huikkola, Hyvölä, Hytölä ja Hämälä.[1]

Hymylään lähtevälle sanottiin:[4]

»Hyys, hyys, hymylään, kun et sitäkään tiedä.»

Lähteet muokkaa

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, 3. osa, palsta 961, Otava 1960–1965, hakusana Hymylä.
  2. a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana Hymylä.
  3. Spectrum, WSOY 1976–1983, ISBN 951-0-07239-7, osa 10, sivu 440, hakusana sananparret ja arvoitukset.
  4. Maamme-kirja 81: Suomalaisia arvoituksia. Wikisource