Hurissalo

saari Mikkelissä ja Puumalassa Kaakkois-Suomessa
Hurissalo
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
178 m mpy. [1]
Pinta-ala
174 km² [1]
Väestö
Asukasluku
noin 300
Asutuskeskukset
Hurissalo

Hurissalo on Saimaan toiseksi suurin saari, joka sijaitsee Puumalan ja Mikkelin kunnissa Etelä-Savossa eteläisen Saimaan luoteispäässä. Saarena se on Saimaan toiseksi suurin saari. Se on myös samanniminen saarella sijaitseva kylä.[2][1]

MaantietoaMuokkaa

Hurissalo on pohjois-etelä-suunnassa 20 kilometriä pitkä ja itä-länsi-suunnassa Kangaskylältä Jänniemeen 15 kilometriä leveä. Saaren pinta-ala on 174 neliökilometriä eli 17 400 hehtaaria. Hurissalo rajautuu useisiin Eteläisen Saimaan luoteisosassa sijaitseviin järvenosiin. Itäpuolella aukeaa paikoin saaretin Lietveden järvenselkä, pohjoisessa saari jää Luonterin eteläosan saariston suojiin ja etelässä sen rajaa avonainen Ruokovesi. Länsipuolella ovat saaret ja mantereen vastarannat hyvin lähellä Hurissaloa. Lounaispuolella sijaitsee Yövesi ja keskellä lännessä Louhivesi. Näiden välillä seuraa kuntarajakin Yövedeltä Ruununveteen, Kellariselältä Vuolteen kanavan kautta Laukonselkään. Kuntaraja jättää vesialueen ja kääntyy Hurissaloon päin. Laukonselältä jatkaa vesireitti Reinhuhdanlahden kautta Nokisalmeen ja siitä Louhiveden Lepänselkään. Tästä on Luonterille lyhyt matka Hipsunsalmelta Väätämönsalmen kautta Sappulanselälle ja Luonterin saaristoon.[2]

Saaren maisemissa toistuvat korkeat vuoret ja niiden väliset laaksot. Osa laaksoista painuu Saimaan vedenpinnan alle päästäen vettä syvällekin saaren sisäosiin. Pitkät ja kapeat vuonomaiset lahdet rikkovat rantaviivan tehden saaresta epäyhtenäisen. Esimerkiksi Louhiveden Nokisalmesta alkava Säynätlahti on 6,3 kilometriä pitkä lahti, joka melkein irrottaa Hurissalosta Keriniemen jättäen lahdenperälle vain alle 200 metriä leveän Hokkastaipaleen, jolla nimellä kannaksia kutsutaan Saimaalla. Hurissalon pohjoispäässä on yli kolmekilometrinen Keljunniemi, jonka 350 metriä leveässä Keljuntaipaleessa kohtaavat Luonterin Keljunlahti ja Linnunpäänselkä. Vielä on mainittava 5,5 kilometriä pitkä Riutanniemi, jonka Ruokotaipale on 60 metriä leveä. Sen vanha nimi kartoissa on Lilla Hurissalo eli suomeksi Pikku-Hurissalo [1]. Siinä kohtaavat Ruokovesi ja Ruokosalmi. Ruokosalmesta työntyy saaren sisämaahan 4,3 kilometriä pitkä vuonomainen Sarkanen. Eteläpäässä sijaitsee Puskinsalo, joka on nimestään huolimatta 13 neliökilometrin kokoinen niemi. Sen pituus on 7,0 kilometriä ja leveys 3,0 kilometriä. Sen katkaisee lähes saareksi 2,5 kilometriä pitkä Pölöselkä, joka on nykyään Louonsalmessa eristetty pengertiellä Ruununvedestä. Pölöselkää voi pitää nykyään erillisenä järvenä. Puskinsalon liittää pääsaareensa 65 metriä leveä taival Läpikiven kallion alla [1].[2]

Saaren korkein vuori Tikirasinmäki kohoaa 178 metrin korkeuteen mpy., joka on 102 metriä ylempänä kuin Saimaan pinta. Muita korkeita vuoria ovat Riutanmäki (168 m), Koppelmäki (160 m), Haukkovuori (158 m) ja Holperinmäki (158 m). Puskinsalossa sijaitsee Tollonvuori (143 m), jonka yli 30-metrinen kallioseinämä kiinnostaa kalliokiipeilijöitä. Siellä sijaitsee myös nähtävyydeksi kunnostettu hiidenkirnu. Saaren pohjoispäässä on kivilouhikoita, joista tunnetuimat ovat Rakokivet. Saaressa on alle 100 järveä tai lampea. Suurimmista järvistä Lapinjärvi ja Valkiajärvi sijaitsevat Hurissalossa kuntien välisellä rajalla, ja Asumajärvi, Yläjärvi ja Särkjärvi sijaitsevat Hauhalassa. Likojärvessä on 23 metriä syvää. Muitakin järviä on luodattu ja syvyyskartat on julkaistu. Luodattuja järviä on Vääräjärvi (21 m syvää), Särkjärvi (18,5 m), Yläjärvi (16 m), Lapinjärvi (16 m) ja Valkiajärvi (10,5 m). Hiirilammen vedenpinta sijaitsee 120,5 metrin korkeudella mpy. Maljalassa.[1][2]

Pääosa saaresta kuuluu itäosastaan Puumalan kuntaan. Saaren luoteisosa kuului ennen kuntainliitoksia Anttolan kuntaan, joka on nykyään osa Mikkelin kaupunkia. Puumalaan kuuluvassa Hurissalon kylässä on yli 200 taloutta ja noin 300 asukasta, mutta kesäasuntoja on lähes 800. Hurissalo on valittu Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 2005. Molempien kuntien alueella on useita kyliä, joista suurimpia ovat Hurissalo Puumalassa ja Hauhala Mikkelin puolella. Muita kyliä tai kulmakuntia ovat Mikkelissä Ikola, Hylkylä, Väätämö, Maljala, Montola, ja Puumalassa Kontila, Piskola, Jukarainen, Ihalainen, Matalalahti, Ruokotaipale, Liukkosenmäki ja Kangasniemi. Kantatie 62 ylittää Väätämönsalmen Hurissalon luoteiskulmassa Hauhalan takana. Tie kulkee saaren läpi Hurissaloon, jossa se kääntyy koilliseen kohti Puumalaa. Saaresta on tieyhteys Hurissalosta Puskinsalon läpi länteen, Louhiveden ja Yöveden välistä Ristiinaan. Hauhalasta lähtee pienempi tie kohti pohjoista ja ylitettyään Kuparonvirran lossilla kapean salmen, tie jatkaa pohjoiseen Juvan suuntaa.[2]

HistoriaaMuokkaa

Kangasniemen nokalla sijaitsevan Vuolteenniemen editse levennettiin salmea Vuolteen kanavaksi vuonna 1836. Siitä tuli kuitenkin liian kapea ja mutkainen, etteivät suurimmat Saimaan laivat voineet sitä käyttää. Sen reunat ovat kivimuurattuja ja sen pituus on tulkinnasta riippuen 70–120 metriä. Kanavan leveys on vain 6–7 metriä. Kanavan tarkoituksena oli lyhentää Louhiveden ja Yöveden välistä siirtymää, jossa muuten olisi pitänyt kiertää Hurissalo tehden 70 kilometriä pitemmän matkan. Sitä olisi voinut lyhentää vielä viidellä kilometrillä avaamalla Läpikiven kannas vesiliikenteelle. Kanavasta tuli tarpeeton, kun Someenjärvelle rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat valmistuivat vuonna 1877.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 397-401. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  2. a b c d e Hurissalo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.7.2010.
  3. Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 567-570. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa

KuvagalleriaMuokkaa