Huonomaalaus

maalaustaiteen suuntaus

Huonomaalaus tai kehnomaalaus (engl. Bad Painting) on maalaustaiteen suuntaus, jossa maalausjälki on karkeaa[1] ja rosoista, usein piirrosmaista. Teokset ovat esittäviä. Kuvauskohteina yleisiä ovat lapsenomaiset ihmishahmot tai arkiset kitschiin ja populaarikulttuuriin viittavat aiheet, kuten tyttöestetiikka. Huonomaalaus on ollut osa esittävän maalauksen uutta tulemista.

Esimerkki huonomaalaustyylistä. ”Ahem”, Peter Saul, akryyli kangaspohjalle, 2000.

Huonomaalausta on sanottu tavaksi välttää kaupallista pintakiiltoa ja teknisen taitavuuden harhoja.[1] Tavoitteena voi olla esimerkiksi spontaani ilmaisu ja aito hetken tallentaminen.[2]

Wienin modernin taiteen museossa (Museum Moderner Kunst) oli vuonna 2008 näyttely nimellä ”Bad Painting – good art”. Museon mukaan se oli ensimmäinen laaja katsaus aiheeseen. Näyttelyssä oli teoksia muun muassa Rene Magrittelta, Francis Picabialta ja Georg Baselitzilta.[3][4] Myös Julian Schnabelia on sanottu huonomaalariksi, suomalaisista Ilkka-Juhani Takalo-Eskolaa ja Erkki Pirtolaa.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Hämäläinen-Forslund, Pirjo: ”Bad painting”, Tervetuloa taidenäyttelyyn, s. 301. WSOY, 1996. ISBN 951-0-20630-X.
  2. Haapala, Leevi: Ehdokas 2004 – Carin Ellberg. Ars Fennica. Arkistoitu 13.2.2007. Viitattu 15.6.2010.
  3. Oleksyn, Veronika: "Bad painting" exhibit opens at Austrian museum Welt – English-News. 6.6.2008. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)
  4. Stampfli & Turci: Bad Painiting – good art / An eye-opening exhibition the MUMOK, Vienna Museum Moderner Kunst – MUMOK. 12.10.2008. Viitattu 12.5.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa