Howard Zinn
Howard Zinn (24. elokuuta 1922 New York, Yhdysvallat – 27. tammikuuta 2010 Santa Monica, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen historioitsija, historian professori, yhteiskuntatieteiden professori, ihmisoikeusaktivisti, yhteiskuntakriitikko ja näytelmäkirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on bestseller A People's History of the United States. Howard Zinn oli tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja sodanvastustaja Yhdysvalloissa. Hän piti luentoja ja viimeksi hän oli otsikoissa vastustaessaan Irakin sotaa. Zinn kuoli 87-vuotiaana sydäninfarktiin.[1]
.jpg)
Lapsuus ja nuoruus
muokkaaZinn syntyi Brooklynissä asuneeseen työläisperheeseen ja kasvoi siinä ympäristössä. Nuoruudessaan Zinn toimi satamatyöläisenä. Perhe oli köyhä ja Zinn kertoi ettei kotitaloudessa ollut ainuttakaan kirjaa. Ensimmäisen kirjansa, joka oli Tarzan ja Oparin aarteet, Zinn löysi kadulta. Kun vanhemmat havaitsivat innostuksen kirjoihin he ostivat pojalleen Charles Dickensin tuotantoa. Zinn itse kertoi lapsuudestaan elämäkertadokumentissa You Can´t Be Neutral On a Moving Train.
Zinn osallistui toiseen maailmansotaan USA:n ilmavoimien pommikonemiehistössä 1943–1945. Zinn oli mukana pommituslennolla, jossa Yhdysvallat käytti ensimmäisen kerran napalmia. Zinn kertoi laivueensa pommittaneen saksalaisia, jotka olivat ranskalaisessa kaupungissa odottamassa sodan loppua. Pommituksessa kuoli saksalaisten lisäksi ranskalaisia siviilejä. Myöhemmin Zinn kertoi pommituslentojen panneen alulle hänen pasifisminsa, sillä myöhemmin hän näki, mitä tuhoa pommit tekivät saksalaisissa kaupungeissa. Tuosta kokemuksesta kumpusi hänen näkemyksensä ”että ei ole olemassa oikeutettua sotaa”.
Koulutus ja aktivismi
muokkaaHoward Zinn suoritti B.A. (Bachelor of Arts) -tutkinnon New Yorkin yliopistossa, minkä jälkeen hän jatkoi opiskelua Columbian yliopistossa, jossa hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon 1958. Zinn jatkoi uraansa historian professorina Spelman Collegessa (1959–1963) ja yhteiskuntatieteiden professorina Bostonin yliopistossa (1964–1988). Zinn oli vieraileva professori myös muun muassa Pariisin yliopistossa.
FBI:n raportin mukaan Zinn liittyi kommunistipuolueeseen vuonna 1949 ja oli jäsen 1950-luvun alkuvuosina. FBI:n kuulusteluissa Zinn kielsi jäsenyyden.[2][3] Ihmisoikeusaktivisminsa Zinn aloitti Spelman Collegessa liittymällä mustille oikeuksia vaatineeseen kansalaisoikeusliikkeeseen (1955–1968). Zinn toimi neuvonantajana Student Nonviolent Coordinating Committeessa (SNCC), joka oli yksi kansalaisoikeusliikkeen pääorganisoijista. Toimintansa takia Zinn erotettiin Spellman Collegesta vuonna 1963, ja hän siirtyi Bostonin yliopistoon, jossa hänestä tuli merkittävä Vietnamin sodan vastustaja.
A People's History of the United States
muokkaaHoward Zinnin tunnetuin kirja on A People's History of the United States. Se on valtavirtahistoriasta poikkeava kuvaus, joka keskittyy muun muassa intiaanien, naisten ja työläisten asemaan Yhdysvaltojen historiassa. Kritiikkiä kirjaa kohtaan on esitetty siitä, että se kriitikoiden mukaan ylikorostaa luokkaeroja ja esittää valtaa pitävien tavoitteet liian synkkinä. Kirja julkaistiin vuonna 1980 ja sitä on myyty yli miljoona kappaletta.
Vuonna 2003 Zinn sai Prix des Amis du Monde Diplomatique -palkinnon kirjansa ranskankielisestä versiosta.
Muita poliittisia kannanottoja
muokkaaZinn otti korkeasta iästään huolimatta yhä kantaa polttaviin poliittisiin kysymyksiin. Vuonna 2004 Zinn osallistui kirjeeseen, joka lähetettiin Venezuelan presidentille Hugo Chavezille. Kirjeessä Zinn ja muun muassa Naomi Klein, Jesse Jackson ja Dennis Kucinich ilmaisivat tukensa ja solidaarisuutensa Chavezin ajamille sosiaaliohjelmille.[4]
Vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Zinn ilmoitti kannattavansa Barack Obamaa, koska kertoi näkevänsä Obamassa orastavan uudistusten mahdollisuuden. Zinn myös huomautti, että vain voimakas kansanliike auttaisi vauhdittamaan Obaman lupaamia uudistuksia ja saisi aikaan todellisia muutoksia.[5]
Zinn kritisoi Obaman saamaa Nobelin rauhanpalkintoa sanoen, että palkinto tulisi jakaa saavutusten ja sodan päättämisen myötä. Obaman Zinn katsoi antaneen pelkkiä lupauksia ja samalla jatkaneen kuolettavia sotia Irakissa, Afganistanissa ja Pakistanissa.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Feeney, Mark: Howard Zinn, historian who challenged status quo, dies at 87 Boston.com. 27.1.2010. The Boston Globe. Viitattu 28.1.2010. (englanniksi)
- ↑ David J. Bobb: Howard Zinn and the Art of Anti-Americanism 12.8.2013. The Wall Street Journal. Viitattu 15.8.2013.
- ↑ Matthew Rothschild: The FBI’s File on Howard Zinn 31.7.2010. The Progressive. Viitattu 15.8.2013.
- ↑ Jesse Jackson, Naomi Klein, Zinn, Kucinich, others Express Support for Venezuela's Chavez 13.8.2004. Venezuelanalysis.com. Viitattu 15.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Zinn: Vote for Obama but direct action needed 22.10.2008. The Real News Network. Viitattu 15.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Zinn, Howard: War and peace prizes The Guardian. 10.10.2009. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Howard Zinn Wikimedia Commonsissa
- Viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- The New York Times - Howard Zinn, Historian, Is Dead at 87
- Los Angeles Times - Howard Zinn dies at 87; author of best-selling 'People's History of the United States'
- The Washington Post - Howard Zinn, author of 'People's History of the United States,' dies at 87
- The Guardian - Howard Zinn's lesson to us all
- The Independent - Howard Zinn: Historian whose criticisms of American social policy made him a hero of the Left
- A People's History of the United States online-versiona
- Hannu Reime: "Sodat eivät ratkaise ongelmia"