Student Nonviolent Coordinating Committee
Student Nonviolent Coordinating Comittee (SNCC; ”Opiskelijoiden väkivallattoman koordinoinnin komitea”) oli yksi Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeusliikkeen keskeisistä järjestöistä 1960-luvulla.[1]
SNCC perustettiin vuoden 1960 alussa Raleighissa Pohjois-Carolinassa. Järjestön alkuperäisenä tarkoituksena oli tuoda yhteen mustien kansalaisoikeuksia väkivallattomin keinoin ajaneet mustat ja valkoiset. Rotuerottelun vastustamiseen tarkoitetut mustilta kiellettyjen julkisten tilojen kuten ravintoloiden valtaukset olivat tuolloin etenemässä monissa Etelävaltioiden kaupungeissa. Nämä rauhanomaiset protestit toivat SNCC:lle alkuvaiheessa paljon julkisuutta. Se tuki myös vuoden 1961 vapausmatkustus (freedom ride) -liikettä, vuoden 1963 marssia Washingtoniin ja vuoden 1964 kansalaisoikeuslakia. Se antoi vuonna 1966 tukensa myös Vietnamin sodan vastaiselle liikkeelle.[1]
SNCC:n toiminnan lisääntyessä sen jäsenet joutuivat yhä useammin väkivaltaisten hyökkäysten kohteiksi. Tämän seurauksena järjestö alkoi 1960-luvun puolivälin jälkeen irtautua väkivallattomuuden periaatteestaan ja ryhtyi myötäilemään radikalisoituvien mustien aktivistien jyrkempää linjaa, kuten Black Power -liikettä. Vaikka järjestöön oli alkuvaiheessa kuulunut paljon valkoihoisia jäseniä, se alkoi nyt korostaa yhä voimakkaammin mustien omaa identiteettiä. Linjanmuutos henkilöityi Stokely Carmichaelissa, joka tuli John Lewisin tilalle SNCC:n puheenjohtajaksi vuonna 1966. Carmichaelin seuraaja H. Rap Brown osoittautui vielä radikaalimmaksi ja ryhtyi yhteistyöhön Mustien pantterien kanssa.[1]
Järjestön nimeksi muutettiin vuonna 1969 Student National Coordinating Committee. Se lakkasi toimimasta 1970-luvun alussa.[1]
Muita tunnettuja SNCC:ssä vaikuttaneita olivat muun muassa Ella Baker, Julian Bond, Rubye Robinson ja Fannie Lou Hamer.[1]