Hjalmar Leopold Lundgrén

Hjalmar Leopold Lundgrén (29. kesäkuuta 1854 Viipuri10. toukokuuta 1938 Sofia Bulgaria) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti.[1]

Lundgrénin vanhemmat olivat kauppias Johan Lundgrén ja Kristina Fagerström ja puoliso vuodesta 1880 Alexandra Nikolajevna Shuskina. Lundgrén tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1867 ja määrättiin sieltä valmistuttuaan vänrikkinä palvelukseen 27. tykistöprikaatiin. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1877. Turkin sotaan 1877–1878 Lundgrén osallistui prikaatissaan, sodan lopulla hänet ylennettiin luutnantiksi ja 1884 alikapteeniksi. Vuonna 1885 hänet siirrettiin aliratsumestarin arvoisena santarmiosaston palvelukseen Pietariin. Lundgrén toimi ratsumestariksi ylennettynä Veržbolovon rautatiesantarmiosaston päällikön apulaisena 1885–1896 ja sitten everstiluutnantiksi ylennettynä Pietarin ja Varsovan välisen rautatien poliisisantarmihallinnon Tarton osaston päällikkönä 1896–1905. Vuonna 1905 Lundgrén ylennettiin everstiksi ja nimitettiin Poltavan kuvernementtiin Ukrainaan Krementšugin rautateiden poliisisantarmihallinnon päälliköksi. Hän toimi tässä tehtävässä kevään 1917 vallankumoukseen saakka, jolloin hän sai eron kenraaliluutnantiksi ylennettynä. Bulgarian valtiolta saamansa eläkkeen turvin Lundgrén muutti puolisoineen Sofiaan vuonna 1935.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Hjalmar Leopold Lundgrén Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 15.3.2020)