Hirvas (Marttila)
Hirvas on kylä Marttilassa Ollilan postinumeroalueella Varsinais-Suomen maakunnassa Paimionjoen pohjoispuolella. Kylän läpi kulkee valtatie 10 ja Suomen vanhin tie Härkätie. Entisestä vuonna 1827 palaneesta kyläkeskuksesta [1] Paimionjoen rannalta on lähtenyt Hirvaksentie pohjoiseen Hirvasojan yli. Vuonna 1939 Hirvaksen kylästä rakennettiin silta etelään joen yli Maunulan kylään ja sillalle menevä tie tehtiin entisen kyläkeskuksen yli yhdistyen vanhaan Hirvaksentiehen. Vuonna 2000 silta jäi käytöstä ja vuonna 2010 puusilta piti purkaa sen arkun kaaduttua. Jäljellä on vielä sillan betonirauniot kummallakin puolella jokea ja kaksi kaatunutta betoniarkkua joen pohjassa. Maunulan entisen kyläkeskuksen kohdalla on ollut kesäaikaan käytössä kevytrakenteisempi lautta Maunulasta joen yli Hirvakselle ja Härkätielle 1970-luvulle asti. Paimionjoessa on myös Markulankoski ja siihen kuuluvia saaria Hirvaksen, Simalan ja Ollilan kylien välissä. Paimionjokeen laskevassa Hirvasojassa on myös koskia, joista yhdessä on ollut mylly. Paimionjoen ja Härkätien lähellä on peltoaukeita ja pohjoisempana enimmäkseen metsää, jossa on Marttilan Eräveikkojen kota. Markulankosken saaria, Paimionjoen rantoja ja Hirvasojan rinteitä on laidunnettu 1960-1970-luvuille asti. Kyläläisten vuonna 2015 perustama Hirvasojan luontopolku kulkee Härkätieltä ensin Markulankoskeen ja sen jälkeen Hirvasojaa seuraten Paltanpääntielle. Luontopolun varrelle on rakennettu kaksi kävelysiltaa kahden entisen peltotien siltojen tilalle sekä perustettu vuonna 2023 lammaslaidun vanhojen laidunniittyjen ennallistamiseksi.
Hirvaksen kylä oli olemassa jo keskiajalla ja siellä kuten muualla Marttilassa käytiin Härkätien varrella Kaarle-herttuan ja Klaus Kurjen johtaman Sigismundin armeijoiden välisiä sisällissodan lopputaisteluita vuonna 1599. Vuoden 1926 maakuntajuhlan laulu-, soitto- ja urheilujuhlan pääjuhlapaikka oli lähellä tulevaa Hirvaksen koulua Hirvasojan rinteellä[2]. Hirvaksen koulu toimi vuodesta 1936 vuoteen 2000 ja kyläkauppa 1930-luvulta vuoteen 1968. Vuonna 1944 kesällä Hirvakselle tuli evakkoja Miehikkälästä ja muualta Karjalasta, mutta saman vuoden syksyllä Miehikkälän evakot pääsivät takaisin Miehikkälään, kun Miehikkälä jäikin rajan sisäpuolelle. Vuonna 2023 Hirvaksen entisestä kyläkeskuksesta löytyi vanhoja ruotsalaisia, venäläisiä ja suomalaisia kolikoita ja muita metalliesineitä, jotka annettiin Kansallismuseoon omaksi kokoelmakseen. Vanhimmat kolikoista ovat 1500-luvulta [3].
Hirvaksen kylässä on yksi autokorjaamo, yksi kyläpaja sekä osa Verhonkulman tuulipuistosta. Hirvaksen kaupassa on nykyään kirpputori ja siellä voivat myös matkailijat yöpyä.
Lähteet muokkaa
- Sjöman, Edward: Marttilan Säästöpankin toiminnasta v. 1875-1899. Marttilan Säästöpankki 1900
- Oja, Aulis: Marttilan pitäjän historia. Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.
- Alifrosti, Kari: Ajassa mukana - Marttilan historia 1900-luvulla. 2009, ISBN 978-952-67478-0-4.
- Heininen, Jukka: Sata vuotta Marttilan menestykseksi, Marttilan Säästöpankin vaiheita 1875-1975. Marttilan Säästöpankki, 1975.
- Pöykkö, Elina: Pankki keskellä kylää, Marttilan Osuuspankki 1912-2012. Marttilan Osuuspankki 2012.
Viitteet muokkaa
- ↑ Oja, A: "Marttilan Historia", 1959, sivu 360.
- ↑ 4.7.1926 Turun Sanomat no 177, s. 7 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Auranmaan Viikkolehti 6.10. 2023, sivu 11
Aiheesta muualla muokkaa
- Ollilan seudun kylätoimikunta https://www.facebook.com/profile.php?id=100041371451867&sk=photos