Avaa päävalikko

Hipparcos (High Precision Parallax Collecting Satellite) oli Euroopan avaruusjärjestön satelliitti, jonka tehtävänä oli mitata tähtien parallakseja ja ominaisliikettä.[4] Hipparcos selvitti yli 2,5 miljoonan tähden etäisyyden ja tietojen pohjalta koottiin Hipparcos- ja Tycho-tähtiluettelot.[5][6] Satelliitti sai nimensä antiikin Kreikassa eläneen tähtitieteilijän Hipparkhoksen mukaan.[7]

Hipparcos
Hipparcos aurinkosimulaattorissa.
Hipparcos aurinkosimulaattorissa.
Alkuperäinen nimi High Precision Parallax Collecting Satellite
COSPAR ID 1989-062B
SATCAT № 20169
Organisaatio ESA
Valmistaja Matra-Marconi Space
Tehtävätyyppi astrometria
Laukaisu 8. elokuuta 1989[1]
Guayanan avaruuskeskus[1]
Laukaisualus Ariane 44LP[1]
Loppu 15. elokuuta 1993[2]
Massa 1 025 kilogrammaa[1]
Teho 295 W[1]
Kiertorata
Viitejärjestelmä Maakeskeinen
Isoakselin puolikas 24 517 kilometriä[3]
Inklinaatio 6.8 °[3]
Kiertoaika 636,7 minuuttia[3]
Apogeum 35 752,6 kilometriä[3]
Perigeum 539,6 kilometriä[3]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

SatelliittiMuokkaa

Suunnitelma Hipparcoksen valmistamiseksi sai alkunsa vuonna 1980.[8] Sen rakensi Matra-Marconi Space,[9] joka on nykyisin osa EADS Astrium-yhtiötä.[10] Satelliitti laukaistiin Ariane 4 -kantoraketin mukana 8. elokuuta 1989.[1] Alkuperäisenä tarkoituksena oli saattaa satelliitti geostationaariselle radalle,[4] mutta vika vauhdinottoraketissa johti satelliitin joutumiseen hyvin elliptiselle radalle 500–35 700 kilometrin korkeudelle.[5] Huolimatta vastoinkäymisestä kyettiin useimmat tavoitteet toteuttamaan Hipparcoksen toiminta-aikana, joka päättyi 15. elokuuta 1993, kun yhteys satelliittiin katkaistiin.[2]

MittaustuloksiaMuokkaa

Hipparcoksen toimintaohjelma koostui kahdesta osasta: Hipparcos-kokeen aikana määritettiin 118 000 tähden rektaskensio, deklinaatio, parallaksi, ominaisliike ja säteisliike 2–4 millikaarisekunnin tarkkuudella.[6] Tycho-kokeen aikana vielä 400 000 muun tähden väri-indeksi ja edellä mainitut astrometriset ominaisuudet mitattiin pienemmällä tarkkuudella.[11] Lopullinen Tycho-luettelo käsittää yli miljoona tähteä. Luetteloiden pohjalta on luotu muun muassa Millennium Star Atlas.[12]

On epäilty, että Hipparcos-satelliitin mittaustuloksissa on noin yhden millikaarisekunnin systemaattinen virhe ainakin tietyissä osissa taivasta. Satelliitin määrittämä etäisyys Plejadien tähtijoukolle on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin Hubble-avaruusteleskoopin ja Palomarin observatorion saama tulos.[13]

LähteetMuokkaa

  • Spazio, Alenia: The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 503. Noordwijk, The Netherlands: European Space Agency, 1997. ISBN 92–9092–399-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.1.2019).

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Hipparcos – NSSDCA/COSPAR ID: 1989-062B NSSDCA Master Catalog. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  2. a b PR 37-1993: Hipparcos - Mission Accomplished European Space Agency (ESA). 17.8.1993. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  3. a b c d e HIPPARCOS N2YO.com. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  4. a b Hipparcos – Fact Sheet European Space Agency (ESA). 5.8.2013. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  5. a b Hipparcos overview European Space Agency (ESA). 13.8.2013. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  6. a b The Hipparcos and Tycho Catalogues: Summary of the Hipparcos and Tycho Catalogues, s. xv
  7. Hipparcos Frequently Asked Questions – Q1. Who are the Hipparcos and Tycho catalogues named after? European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  8. The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 3
  9. The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 503
  10. Skybrokers – Services Airbus Defence & Space. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  11. The Hipparcos and Tycho Catalogues, s. 5
  12. The Millennium Star Atlas European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  13. Hubble Refines Distance to Pleiades Star Cluster Hubblesite. 1.6.2004. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).

Aiheesta muullaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hipparcos.
  • Hipparcos NASA Science Mission Directorate. 28.5.5. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  • Harland, David M.: Hipparcos Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  • Krebs, Gunter Dirk: Hipparcos Gunter's Space Page. 11.12.2017. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  • Sinnott, Roger W.: Mining Hipparcos’s Buried Treasure Sky & Telescope. 1.8.2006. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  • Hipparcos Satellite Data Sloan Digital Sky Survey. Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).