Herodias oli Rooman valtakuntaan kuuluneen Juudean prinsessa ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun. Hän oli naimisissa ensin Herodes II:n kanssa ja tästä erottuaan Herodes Antipaan kanssa. Uudessa testamentissa hänet liitetään tarinaan Johannes Kastajan teloituksesta. Miehensä jouduttua karkotetuksi hän meni tämän mukana maanpakoon Galliaan eli nykyiseen Ranskan.

Herodias
Herodias ja Johannes Kastajan pää, Paul Delarochen maalaus vuodelta 1843.
Herodias ja Johannes Kastajan pää, Paul Delarochen maalaus vuodelta 1843.
Henkilötiedot
Syntynyt
Jerusalem
Kuollut
Lugdunum Convenarum
Puoliso Herodes II
Herodes Antipas
Lapset Salome
Vanhemmat Aristobulos IV
Muut tiedot
Aktiivisena ensimmäinen vuosisata jaa.

ElämäkertaMuokkaa

Herodiaan isä oli Aristobulos IV, Herodes Suuren ja Mariamme I:n poika. Herodias meni puolestaan naimisiin Herodes Suuren ja Mariamme II:n pojan Herodes II:n kanssa. Herodias ja Herodes II saivat tyttären, jolle annettiin nimi Salome.[1]

Vuoden 31 jaa. jälkeen Herodias erosi Herodes II:sta ja meni naimisiin hänen veljensä Herodes Antipaan kanssa. Tämä osoittautui aikanaan hyvin kiistanalaiseksi teoksi. Juutalaisen lain mukaan mies ei saanut avioitua veljensä eronneen vaimon kanssa (esim. 3. Moos. 18). Raamattu mainitsee Johannes Kastajan tämän avioliiton vastustajien johtohahmona (esim. Mark. 6:17, Matt. 14:34 ja Luuk. 3:18). Herodes Antipas pidätytti Johannes Kastajan, jota pidettiin vangittuna todennäköisesti Makhairassa nykyisessä Jordaniassa. Myöhemmin Herodes Antipas teloitutti Johannes Kastajan. Uuden testamentin kertomuksen mukaan tämä johtui siitä, että Herodes oli luvannut antaa Herodiaan tyttärelle "mitä vain hän pyytäisi". Kun tämä kuitenkaan ei osannut päättää, mitä pyytäisi, äitinsä neuvosta hän pyysi Johannes Kastajan päätä. Historiapohjaa tarinalla ei kuitenkaan ole.[1]

Herodiaan veli Herodes Agrippa nousi Juudean kuninkaaksi vuoden 40 jaa. paikkeilla. Herodias sai vakuuteltua miehensä Herodes Antipaan lähtemään Roomaan pyytämään keisari Caligulalta Juudean kruunua itselleen. Ilmeisesti Agrippan onnistuneen loanheiton takia Antipas ei saanutkaan kruunua, vaan hänet ja Herodias karkotettiin Lugdunumiin lähellä nykyistä Lyonia Ranskassa, eli tuolloisessa Galliassa. Hänen omaisuutensa Juudeassa annettiin Agrippalle. Agrippa olisi sallinut sisarensa paluun kotimaahansa, mutta tämä päätti jäädä miehensa kanssa maanpakoon.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 09 Her–Int, s. 39. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)