Hermi
Hermi (m.kreik. ἕρμα, herma) oli alun perin antiikin Kreikasta kotoisin oleva veistos, jonka nelikulmainen ja tavallisesti tasapintainen pilari päättyy Hermeen päähän. Pilariin oli veistetty fallos luonnolliselle korkeudelle. Hermit asetettiin rajapyykeiksi katujen varsiin ja teiden risteyksiin, mutta niitä käytettiin myös kulttiesineinä.[1]
Myöhemmällä ajalla hermeihin saatettiin liittää muiden jumalien mutta myös julkisuuden henkilöiden päitä.[1]
Ateenan hermien turmeleminen muokkaa
- Pääartikkeli: Hermien turmeleminen
Vuonna 415 eaa. Alkibiadesta syytettiin osallisuudesta Ateenan hermien häpäisemiseen ja turmelemiseen juuri ennen Sisilian sotaretken alkua. Laivaston lähtöä edeltävänä yönä kaupungin kaikki hermit oli joko kaadettu tai silvottu. Tämän koettiin uhkaavan koko retken onnistumista, ja matkan jo aloittanut Alkibiades kutsuttiin takaisin. Hän kielsi osallistuutensa, mutta siirtyi kuitenkin spartalaisten puolelle, jonka jälkeen hänet tuomittiin Ateenassa poissaolevana kuolemaan. Tapauksen todelliset syylliset ja motiivit ovat säilyneet arvoituksena.[2][3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ Swan, Carolyn: Review: Debra Hamel, The Mutilation of the Herms: Unpacking an Ancient Mystery Bryn Mawr Classical Review 2012.12.40.
- ↑ Hamilton, Richard: Review: William D. Furley, Andocides and the Herms: a Study of Crisis in Fifth-Century Athenian Religion Bryn Mawr Classical Review 97.8.9.
- ↑ Keuls, Eva C.: The Reign of the Phallus: Sexual Politics in Ancient Athens, s. 385-393. University of California Press, 1993. ISBN 0520079299. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hermi Wikimedia Commonsissa
