Herman Potočnik
Herman Potočnik (22. joulukuuta 1892 Pula – 27. elokuuta 1929 Wien) oli 1900-luvun alussa toiminut slovenialainen avaruusalan uranuurtaja.[1]
Tausta muokkaa
Hän syntyi Pulassa eteläisessä Istriassa, joka oli silloin osa Itävalta-Unkaria, nykyisin osa Kroatiaa. Hänen perheensä oli sloveeneja.
Hänen vuonna 1841 syntynyt isänsä Jožef Potočnik oli lääkäri, joka toimi pojan syntyessä Pulassa Itävallan laivastoupseerina. Hänen Vuonna 1854 syntynyt äiti Minka oli kauppiasperheestä. Isä kuoli vuonna 1894, ja perhe muutti Mariboriin. Hermanilla oli kaksi veljeä Adolf ja Gustav (laivastoupseereita) ja sisko Franci. Mariborissa Potočnik kävi kansakoulun, jota seurasi keskikoulu sotilaskouluissa Fischaussa ja Hranicessa. Tämä järjestyi hänen setänsä kautta, joka oli kenraalimajuri. Vuosina 1910–1913 hän opiskeli teknillisessä sotilasakatemiassa Mödlingissä ja valmistui vänrikiksi erikoisalanaan rautatiet ja sillat.
Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Galitsassa, Serbiassa ja Bosnia-Herzegovinassa. 1915 hänet ylennettiin yliluutnantiksi (Oberleutnant). Hänet siirrettiin lounaisrintamalle, jossa Itävallan joukot luhistuivat ja perääntyivät. Vuonna 1919 hänet siirrettiin eläkkeelle kapteenina tuberkuloosin vuoksi.
Avaruuspioneeri muokkaa
Potočnik alkoi opiskella sähkötekniikkaa Wienin teknillisessä yliopistossa. Valmistuttuaan hän erikoistui rakettitekniikkaan. Vuodesta 1925 alkaen hän käytti kaiken energiansa avaruustekniikan ongelmien ymmärtämiseen. Hän oli tuon ajan työttömänä ja asui veljensä luona.
Herman Potočnik käytti kirjallisessa tuotannossaan nimeä Noordung. Se voi tulla saksan kielen sanasta Ordnung eli järjestys ja N sen alussa kuvaa sen negaatiota, eli sana tarkoittaisi kaaosta.
Vuoden 1928 lopussa hän sai valmiiksi Berliinissä ainoan kirjansa Das Problem der Befahrung des Weltraums - der Raketen-motor [2]. Kustantaja Richard Carl Schmidt julkaisi sen vuonna 1929. Kirjan 188 sivun ja 100 kuvan avulla Potočnik kuvaa, miten ihminen voisi olla pitkiä aikoja avaruudessa. Hän loi avaruusaseman käsitteen ja laski geostationaarisen radan, jotka molemmat venäläinen Konstantin Tsiolkovski oli aiemmin määritellyt. Hän kuvasi satelliittien käyttöä kaukohavainnoinnissa sekä rauhanomaisiin että sotilaallisiin tarkoituksiin. Hän arveli avaruuden olevan sopiva paikka tieteellisille mittalaitteille. Kirja käännettiin venäjäksi vuonna 1935. Se käännettiin sloveeniksi vuonna 1986, ja NASA käännätti sen vuonna 1999 englanniksi.
Potočnik innosti Saksan rakettiharrastajia, etenkin Verein für Raumschiffahrtin jäseniä, joita johti Hermann Oberth.
Viime vaiheet muokkaa
Potočnik kuoli Wienissä köyhyydessä keuhkokuumeeseen 27. elokuuta 1929 ollessaan vasta 36-vuotias. Hänet haudattiin Wieniin. Hänen kuolemansa aikaan hänen työtään avaruustekniikan edistämisessä ei – ymmärrettävistä syistä – huomioitu lainkaan.
Grazssa ja Ljubljanassa on nykyään hänen nimeään kantavat kadut.
Mariborin yliopisto piti vuonna 1999 kaksipäiväisen symposiumin hänen työnsä muistamiseksi.
Kansainvälisen avaruusaseman nimeämistä hänen mukaansa ehdotettiin 1990-luvun lopulla, mutta asia ei johtanut mihinkään tulokseen. Pulaan pyritään pystyttämään hänen patsaansa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Zajc, Simon: Herman Potočnik biography Simon Zajc. Arkistoitu 29.12.2008. Viitattu 22.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Nasa.gov (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Herman Potočnik Noordung -sivusto (englanniksi)
- Potočnikin kirjan esittely (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Potočnikin kirja The Problem of Space Travel kokonaisuudessaan (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)