Herakleen pylväät

Herakleen pylväät on antiikin ajalta peräisin oleva nimitys nykyisen Gibraltarinsalmen molemmilla puolilla oleville korkeille kallioille, Gibraltarille ja Ceutalle.^[1]

Herakleen pylväiden muistomerkki Jews' Gaten hautausmaalla Gibraltarissa.

Herakles kantaa kahta pylvästä, Couly Nouailherin emalityö 1500-luvulta.

Nimeä käytti muun muassa Platon puhuessaan, että tarumainen Atlantis sijaitsee Herakleen pylväiden toisella puolella.^[2] Tarun mukaan Atlas-niminen titaani oli kapinointinsa takia tuomittu kannattelemaan taivaankantta. Hänet vapautti siitä tarusankari Herakles pystyttämällä salmeen pylväät, jotka erottivat maan ja taivaan toisistaan. Kreikkalaiset pitivät meressä horisontin takana olevia pylväitä läntisimpänä maanäärenä, jonka jälkeen alkoi meri mitä kutsuttiin nimellä Atlantis.^[1]

LähteetMuokkaa

↑ ^a ^b Turunen, Ari: Kreikkalainen maailmankartta 500 eaa. (s. 9) Maailman kuvat – Mitä tarinata ja kartat ketovat meistä?. 2013. Viitattu 5.7.2018.
↑ Salmenkivi, Eero: Platon: Teokset Filosofia.fi – Portti filosofiaan. 30.6.2010, päivitetty 24.9.2014. Arkistoitu 5.7.2018. Viitattu 5.7.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herakleen pylväät Wikimedia Commonsissa

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[Kreikkalainen.Maailmankartta-1] Turunen, Ari: Kreikkalainen maailmankartta 500 eaa. (s. 9) Maailman kuvat – Mitä tarinata ja kartat ketovat meistä?. 2013. Viitattu 5.7.2018.

[Filosofia.fi-2] Salmenkivi, Eero: Platon: Teokset Filosofia.fi – Portti filosofiaan. 30.6.2010, päivitetty 24.9.2014. Arkistoitu 5.7.2018. Viitattu 5.7.2018.

[1]

[2]