Henry Tandey
Henry Tandey (30. elokuuta 1891 Leamington Spa, Warwickshire, Iso-Britannia – 20. joulukuuta 1977 Coventry, Iso-Britannia) oli Englannin palkituin miehistöön kuuluva sotilas ensimmäisessä maailmansodassa. Hänen myös uskotaan säästäneen tuolloisen Saksan armeijan korpraalin Adolf Hitlerin hengen Marcoingin taistelussa 1918,[1] mutta todisteiden puutteissa tätä pidetään kaupunkitarinana.
Henry Tandey syntyi entisen sotilaan James Tandeyn perheeseen, mutta vietti osan lapsuudestaan orpokodissa. Hän työskenteli hotellissa Leamingtonissa, kunnes värväytyi Green Howards -rykmenttiin 1910.[1]
Sotilasura muokkaa
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Tandey palveli Etelä-Afrikassa ja Guernseyssä. Sodan puhjettua 1914 Tandey sai tulikasteensa Ypresin ensimmäisessä taistelussa 1914. Hän haavoittui jalkaan kaksi vuotta myöhemmin Sommessa ja joutui sotilassairaalaan. Passchendaelessa 1917 hän haavoittui uudestaan. 1918 hän palasi Ranskassa olevaan yksikköönsä, mikä hajotettiin ja Tandey sai siirron Duke of Wellington -rykmenttiin heinäkuussa. Taistellessaan uudessa rykmentissä Tandey sai useita mitaleita, muun muassa Distinguished Conduct -mitalin (DCM) elokuussa Vaulx Vraucourtissa, Military-mitalin (MM) Havrincourtissa syyskuun alussa ja vihdoin Viktorian ristin (VC) 28. syyskuuta Marcoingissa.[1]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Tandey palveli samassa rykmentissä muun muassa Egyptissä ja Gibraltarilla vuoteen 1926, jolloin hänelle myönnettiin kunniallinen ero armeijasta kersanttina ja ensimmäisen maailmansodan palkituimpana brittiarmeijan sotilaana. Mikäli Tandey olisi kuulunut upseeristoon, hänet olisi epäilemättä aateloitu. Siviilissä hän toimi moottoritehtaan vartiopäällikkönä eläkepäiviinsä saakka.[1] Hänen syntymäkaupungissaan Leamingtonissa on hänen mukaansa nimetty katu Henry Tandey Court.
Tandey, Viktoria-risti ja myytti Hitleristä muokkaa
28. syyskuuta Marcoingin kylässä Tandey vei ryhmän sotilaita tuhoamaan saksalaisten konekivääripesäkkeen, mikä oli pitänyt rykmenttiä tulen alla. Hän onnistui tuhoamaan sen, mutta huomasi olevansa suuremman vihollisjoukon edessä. Tandey johti ryhmänsä lähitaisteluun, löi saksalaiset hajalle ja pakotti heidät vetäytymään.[1]
Britanniassa toisen maailmansodan kynnyksellä kerrotun tarinan mukaan Tandey oli saksalaisten vetäytyessä törmännyt nilkuttavaan vihollisen korpraaliin, joka taistelusta väsyneenä ei jaksanut edes kohottaa kivääriään. Korpraali katsoi kohtaloonsa alistuneesti Tandeyta odottaen tämän ampuvan. Tandey laski kuitenkin oman kiväärinsä ja viittasi miehelle, että tämä voisi mennä menojaan. Saksalainen lähtikin, nyökäten kiitokseksi. Sekä Tandey että saksalainen korpraali painoivat tapahtuman mieleensä. "Tähtäsin häntä, mutten voinut ampua haavoittunutta miestä, joten päästin hänet menemään", Tandey sanoi vuosia myöhemmin.[1]
Valokuva Tandeysta kantamassa haavoittunutta sotilasta päätyi brittiläiseen sanomalehteen ja hänestä tuli kuuluisa sotasankari. Italialainen taidemaalari Fortunino Matania maalasi valokuvasta taulun.[1]
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 1938 Neville Chamberlain vieraili Münchenissä neuvottelemassa Hitlerin kanssa Saksan aluelaajennusten estämiseksi ja uuden maailmansodan välttämiseksi. Vieraillessaan Hitlerin Berchtesgadenin vuoristohuvilassa Obersalzbergissa Chamberlain näki jäljennöksen Matanian maalauksesta. Hitler osoitti Tandeyn hahmoa ja sanoi miehen säästäneen hänen henkensä. Hän pyysi Chamberlainia välittämään Tandeylle kiitoksensa ja onnentoivotuksensa. Chamberlain välitti terveiset puhelimitse.[1]
Lontoon pommitusten aikana 1940 Tandey kertoi toimittajalle: "Jospa olisin vain tiennyt mikä hänestä tulee. Kun näin kaikki hänen tappamansa miehet, naiset ja lapset, olin pahoillani, että päästin hänet menemään". Tandey ei voinut antaa itselleen anteeksi tätä periaatteessa hyvin jaloa tekoaan.[1]
Lähteet muokkaa
- Artikkeli Henry Tandeysta. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- The History Place. (englanniksi)
- Find a Grave Article. (englanniksi)