Avaa päävalikko

Henry Ericsson

suomalainen taidemaalari
Henry Ericsson (1898 - 1933)

Carl August Henry Ericsson (6. helmikuuta 1898 Mikkeli16. lokakuuta 1933 Porvoo) oli suomalainen koristetaiteilija ja taidemaalari.[1]

Henry Ericsson opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1915–1918 ja 1919 sekä Roomassa Scuola Ornamentale di Belle Artissa ja Pariisissa Académie Colarossissa ja Académie de la Grande Chaumièressa 1922–1924.[1] Hän kouluttautui taideteolliseksi muotoilijaksi ja tuli tunnetuksi 1920-luvun puolesta välistä alkaen lasilla, hopealla, lasimaalauksilla, sisustuksilla ja näyttelytiloilla.

Hänet tunnetaan laajemmin vuoden 1925 Pariisin kansainvälisen taideteollisuusnäyttelyn Suomen osastosta, johon hän suunnitteli arkkitehtuurin, valitsi näyttelyesineet ja teki kunniasalin kattomaalaukset.

Vuosina 1931-1932 Ericsson toteutti sarjan graafisia teoksia jonka aihepiirinä olivat 1918 sisällissodan tapahtumat.[2] Ericsson oli sodan lopulla määrätty Hennalan vankileirille vartijan tehtäviin, joten hänellä oli aiheesta omakohtaista kokemusta.[2]

Viimeisinä elinvuosinaan hän oli poikansa Christoffer H. Ericssonin mukaan suuntautumassa entistä selvemmin maalaustaiteeseen.

Hänen monipuolinen uransa kesti vain runsaan vuosikymmenen ja katkesi syksyllä 1933 auto-onnettomuuteen, jossa kuoli myös hänen vaimonsa Mariquita o.s. Björnberg, jonka isä oli Fredrik Geronimo Björnberg[3]. Ericsson ja hänen vaimonsa sekä kirjallisuudentutkija, dosentti Erik Kihlman ja tämän vaimo Gunnel Kihlman saivat surmansa maanantai-iltana 16. lokakuuta 1933 kun heidän autonsa syöksyi Porvoossa Porvoonjokeen. Surmansa saaneet olivat vierailleet kirjailija Jarl Hemmerin luona Porvoon runoilijakodissa ja olivat paluumatkalla sieltä kun heidän autonsa tuli kovalla vauhdilla alas Nikolainkatua, rikkoi risteyksessä korokkeella olleen tieviitan ja syöksyi edelleen Porvoonjokeen.[4][5]

PalkinnotMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.