Helsingin kaupungin kulttuuripalvelut

Helsingin kaupungin virasto
(Ohjattu sivulta Helsingin kulttuurikeskus)

Helsingin kaupungin kulttuuripalveluista vastaa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuus.[1]

Kaupungin kulttuuripalveluista vastasi aiemmin Helsingin kulttuurikeskus.

Historia muokkaa

1984–1999 muokkaa

Vuonna 1984 valmistui ensimmäinen kaupungin vapaa-ajan hallintokuntien rakennus, Itä-Helsingin monitoimitalo (Stoa).[2] Se oli Suomen ensimmäinen kulttuurin monitoimitalo.[3] Stoan jälkeen rakennettiin Kanneltalo ja Malmitalo.[2]

Vuonna 1987 Annantalossa avattiin Suomen ensimmäinen lastenkulttuurikeskus.[4][5]

Vuonna 1989 Helsinki alkoi vuokrata Harakan saaressa Kaivopuiston edustalla sijainneesta talosta huoneita taiteilijoille ja käsityöläisillä näiden työtiloiksi.[6]

Vuonna 1993 Helsingin kaupunki sai kulttuuritarjonnalleen kaksi uutta tilaa, oopperalta vapautuneen Aleksanterin teatterin ja Malmintalon, joka valmistui keväällä. Vanhoja käyntikohteita olivat keskikaupungilla Annantalo, Savoy-teatteri ja Valkoinen sali sekä Kanneltalo ja Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoa.[7]

Vuonna 1997 Lasipalatsin mediakeskus alkoi julkaista verkkolehteä Skenet.fi, sittemmin toiminta siirtyi Helsingin kulttuurikeskukselle.[8] Skenet julkaisi kritiikkiä Helsingin alueen teatteri-, tanssi- ja kuvataidetapahtumista ja kirjoitti myös elokuvista, musiikista ja lasten kulttuurista.[8] Skenet esitteli erilaajuisia tapahtumia, mutta erityisesti pieniä produktioita. Lehti halusi nostaa esiin pääkaupunkiseudun monipuolista ja runsasta kulttuuritarjontaa.[8]

2000– muokkaa

Kaupungin kulttuurikeskuksen kunnostama Eläintarhan huvila 14, eräs Linnunlaulun puuhuviloista, otettiin käyttöön vuonna 2000, ensin Helsinkiin saapuvien ulkomaalaisten taiteilijoiden residenssitilana osana kulttuurivuoden toimintaa. Vuodesta 2001 sitä käytettiin kulttuurikeskuksen toimintaan.[6]

Alkuvuonna 2003 kulttuuriasiainkeskus luopui Valkoisesta salista sekä Kurkimäen korttelitalosta, jota Stoa oli hyödyntänyt vuodesta 1989 lähtien.[9]

Suomen järjestäessä Euroviisut vuonna 2007 kulttuurikeskus Caisa järjesti Ourvision-laulukilpailun. Kilpailu oli tarkoitettu laulajille, joilla oli sukujuuria Euroopan ulkopuolella.[10] Vuonna 2010 kilpailu järjestettiin tanssikilpailuna.[11]

Alkuvuonna 2010 Helsingin kulttuurikeskus luopui säästösyistä Aino Acktén huvilasta, ja sen toiminnasta alkoi vastata Aino Acktén huvilan ystävät ry.[12] Maaliskuussa kulttuurikeskus ehdotti, ettei kaupunki enää rakentaisi uusia kulttuuritaloja tai -tiloja vaan ohjaisi varoja mieluummin toimintaan. Kaupunki omisti seitsemän kulttuuritaloa, minkä lisäksi se vuokrasi Savoy-teatteria ja Caisan tiloja. Yhteensä sillä oli käytössä 30 erilaista tilaa, joista maksettiin vuokraa 3,2 miljoonaa euroa.[13] Keskus aikoi luopua Harakan saaren taiteilijatalosta ja Eläintarhan huvilasta vuonna 2010, mutta ehdotti sen jälkeen, että voisi vastata tiloista vuoteen 2012 asti. Taiteilijatalossa työskenteli 30 taiteilijaa.[6]

2010-luvun alussa Kulttuurikeskus jakoi vuosittain avustuksina lähes 17 miljoonaa euroa,[14] josta kaksi kolmasosaa ohjattiin yhteisöjen tukemiseen, viidennes teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille ja 10-15 prosenttia harkinnanvaraisiin avustuksiin.[15]

Vuonna 2013 Helsingin kaupunki alkoi kouluttaa vapaaehtoisesti toimivia kulttuurikavereita, joita sai pyytää mukaansa esimerkiksi teatteriin, museoon tai konserttiin. Toiminnan piirissä olivat Malmitalon ja Kanneltalon tapahtumat ja Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin taidemuseon näyttelyt.[16]

Skenet-verkkolehti lakkautettiin toukokuussa 2015. Päätöstä perusteltiin sillä, ettei sivusto liittynyt selkeästi kulttuurikeskuksen muihin palveluihin, eikä se tavoittanut tarpeeksi lukijoita.[8]

Organisaatio muokkaa

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan kuuluu hallinnon lisäksi neljä palvelukokonaisuutta: kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuoriso.[1]

Kulttuuripalvelukokonaisuus järjestää kulttuuritapahtumia, esityksiä, näyttelyitä, kursseja ja taidekasvatusta. Vuosittain se järjestää noin 1500 esitystä, 1300 kurssia ja 120 näyttelyä yhdessä paikallisen taidekentän kanssa.[17]

Kulttuuripalvelukokonaisuus vastaa seuraavista toimipaikoista tai kokonaisuuksista:[1]

Kumppanuusyksikkö valmistelee avustuksia ja kehittää niillä tuettujen kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa. Se valmistelee myös taiteen perusopetusta.[19]

Helsingin kaupungin kulttuuriteko -palkinto muokkaa

Pääartikkeli: Helsingin kulttuuriteko

Helsingin kulttuurikeskus alkoi jakaa Helsingin kulttuuriteko -palkintoja vuonna 2010. Esimerkiksi vuoden 2011 tekona palkittiin Ravintolapäivä.[20]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Organisaatio Helsingin kaupunki. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 7.3.2023.
  2. a b Kivirinta Marja-Terttu: Stoa on ollut Itä-Helsingin kohtauspaikkana 10 vuotta Helsingin Sanomat. 27.10.1994. Viitattu 28.2.2023.
  3. Matti Huhta: Kulttuurikeskus Stoa täyttää 25 vuotta Helsingin Sanomat. 23.10.2009. Viitattu 28.2.2023.
  4. Lastenkulttuurikeskukset rikastuttavat taidekasvatusta Yle Uutiset. 15.11.2005. Viitattu 28.2.2023.
  5. Kertomuksia keskustan kortteleista. Annantalo oli 120 vuotta sitten Helsingin nykyaikaisin koulutalo Helsingin Sanomat. 17.8.2008. Viitattu 20.2.2023.
  6. a b c Jorma Erkkilä: Harakan taiteilijatalo kaupungilla ainakin vuoteen 2012 Helsingin Sanomat. 16.3.2010. Viitattu 28.2.2023.
  7. Kotirinta Pirkko: Kaupunki tarjoaa kulttuuria uusissa ja vanhoissa tiloissa Savoy-teatteri elää nyt vilkkainta syksyään Helsingin Sanomat. 14.9.1993. Viitattu 28.2.2023.
  8. a b c d Aino Frilander: Kritiikin alasajo jatkuu: Skenet-verkkolehti lopetetaan Helsingin Sanomat. 11.5.2015. Viitattu 28.2.2023.
  9. Helsinki säästää. Kulttuuri ajetaan ahtaalle Kurkimäen korttelitalossa Helsingin Sanomat. 23.5.2002. Viitattu 28.2.2023.
  10. Erkkilä Jorma: Kulttuurikeskus Caisa järjestää Ourvision- laulukilpailun Helsingin Sanomat. 10.12.2006. Viitattu 27.2.2023.
  11. HS: Ourvision on tänä vuonna tanssikilpailu Helsingin Sanomat. 26.2.2010. Viitattu 27.2.2023.
  12. Karumo Markku: Aino Acktén huvilan toiminta siirtyy yhdistykselle Helsingin Sanomat. 22.9.2009. Viitattu 28.2.2023.
  13. Marja Salmela: Kulttuurikeskus ei halua enää tiloja uusille asuinalueille Helsingin Sanomat. 16.3.2010. Viitattu 28.2.2023.
  14. Avustukset Helsingin kulttuurirahasto. Arkistoitu 17.9.2013. Viitattu 20.11.2013.
  15. Stuba Nikulan vetovastuu alkoi 1.11.2013. Helsingin kulttuurikeskus. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 20.11.2013.
  16. Kulttuurikaveri aveciksi teatteriin Yle Uutiset. 8.10.2013. Viitattu 28.2.2023.
  17. a b Kulttuurin edistäminen ja kulttuurikeskukset Helsingin kaupunki. Viitattu 7.3.2023.
  18. Maunula-talo Maunula-talo. Viitattu 7.3.2023.
  19. Kulttuurin edistäminen ja kulttuurikeskukset Helsingin kaupunki. Viitattu 7.3.2023.
  20. Ravintolapäivä oli Helsingin kulttuuriteko 2011 Etelä-Suomen Sanomat. 26.1.2012. Viitattu 28.2.2023.

Aiheesta muualla muokkaa