Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee pianoa. Muita merkityksiä katso täsmennyssivu Hellas.
Hellas-piano logo

Hellas oli suomalainen pianojen tuotemerkki, jota valmisti aluksi vuonna 1901 perustettu Hellas Oy ja sitten vuosina 1950–2007 Nurmijärven Rajamäellä toiminut Hellas-Piano Oy ja vuosina 2008–2011 pianoja Aasiassa valmistuttanut uusi Hellas Oy. Hellas-pianoja valmistettiin Suomessa kaikkiaan lähes 130 000 kappaletta ja myytiin parhaimmillaan 12 omassa soitinmyymälässä eri puolilla Suomea. Enimmillään noin 60 prosenttia tuotannosta meni vientiin.[1][2][3]

HistoriaaMuokkaa

Hellas-pianoyrityksen perusti Helsinkiin vuonna 1901 Karl Oskar Rehnström (1874–1941), joka oli 14 vuoden ajan työskennellyt Pietarissa saksalaisten pianonvalmistajien verstaissa. Yrityksen suosituin malli oli aluksi 130 cm korkea pystypiano, mutta tehdas alkoi rakentaa pieniä eriä myös flyygeleitä, vuodesta 1913 jopa konserttikokoisia. Vuonna 1931 Hellas Oy teki konkurssin ja siirtyi seuraavana vuonna Albin Feinanderin omistukseen toiminimellä Pianotehdas Hellas, mutta toiminta supistui lähes olemattomiin niin, että sotien jälkeen yrityksestä oli jäljellä muutama puolivalmis piano ja yksi ammattimies. Vuonna 1949 yrityksen ostivat Olavi Waldemar Mertelius ja Pekka Mäkelä, joilla oli jotakin kokemusta pianojen tekniikasta ja käytettyjen soitinten myynnistä. Heidän tarkoituksensa oli vain rakentaa keskeneräiset pianot valmiiksi ja sulkea sitten tehdas, mutta tehtaan vanha työntekijä Eero Virtanen sai heidät innostettua toiminnan laajentamiseen. Vuonna 1950 uusi Hellas-Piano Oy rakensi jo kuusi uutta pianoa, mutta tavaroiden tuontisäännöstelyn takia niiden osia piti hankkia ulkomailta jopa salakuljetuksen avulla.[2][1]

Vuonna 1951 tehdas muutti Helsingistä Nurmijärven Rajamäelle, jonne valmistui uusi 11 000 neliömetrin laajuinen tehdas vuonna 1963. Vuoden 1967 Suomen markan devalvaation jälkeen käynnistyi Hellas-pianojen vientitoiminta 38 pianon toimituksella. Hellas-Pianon palveluksessa oli 1980-luvulla noin 250 työntekijää, ja pianoja valmistui noin 9 000 vuodessa. Viennin osuus oli parhaimmillaan noin 60 prosenttia. Vuonna 1985 avattiin Hyvinkäällä toinen tehdas, joka työllisti noin 30 henkilöä ja valmisti pianoja saksalaiselle Hohner-merkille. Hellas-piano Oy osti kotimaisen kilpailijansa Fazer Pianon vuonna 1989.[2]

Hellaksen alkuperäinen malli säilyi tuotannossa lähes loppuun asti nimellä Hellas Helsinki, ja muita suosittuja malleja olivat 1960-luvulla esitelty Hellas Figaro[4] ja Helsingin Sanomien pianotestissä vuonna 1987 pienten pianojen sarjan voittanut Hellas Amadeus.[5] Useimmissa Hellas-pianoissa käytettiin saksalaisen Louis Rennerin tehtaan valmistamia koneistoja, 1970-luvun puolestavälistä lähtien joskus myös Schwanderin ja Saiton koneistoja.[6]

Viimeinen suomalaisvalmisteinen Hellas-piano, järjestysnumeroltaan 127 809 ja malliltaan Hellas Eroica, valmistettiin vuonna 2007 ja myytiin Jokioisten kunnantaloon.[7][2] Hellas-Piano Oy:n seuraajaksi perustettiin 2007 uusi Hellas Oy, joka siirsi valmistuksen Kaukoitään mutta meni konkurssiin vuonna 2011.[1]

Hellas-pianon valmistuksen loputtua Suomessa, Hellas-tuotenimi päätyi turkulaiseen omistukseen. Vuodesta 2011 Hellas-pianot ja Hellas-flyygelit on valmistettu Kiinassa maailman suurimmassa pianotehtaassaselvennä.

Uusi Hellas-piano on suunniteltu Suomen ilmastoon ottaen huomioon pohjoisen alueen erityisolosuhteet. Hellas-pianon valmistuksessa käytetään huippuluokan eurooppalaisia komponentteja ja materiaaleja kuten Röslau-pianolankaa ja Abel-vasaroita. Ne antavat hyvän kestävyyden, soinnin ja vireenpitävyyden. Kaikupohja on kuusta.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hellas Oy (vanha) Pörssitieto-sivusto. Viitattu 21.2.2018.
  2. a b c d Palmieri, Robert: ”Finland”, The Piano: An Encyclopedia. Routledge, 2004. Teoksen verkkoversio (Google Books) (viitattu 21.2.2018).
  3. Juntunen, Esa: Digiaika kaatoi pianodynastian Helsingin Sanomat. 29.1.2011. Viitattu 21.2.2018. (Tilaajille.)
  4. Hellas Pianonvirittajat.net. Viitattu 21.2.2018.
  5. Heikinheimo, Seppo: Pianot testissä. Helsingin Sanomat, 4.10.1987, s. B3.
  6. Hellas pianojen sarjanumerot Pianonvirittäjä Tuomas Sievänen. Viitattu 23.2.2018.
  7. Tehtaita ja työpajoja > Hellas-Piano Nurmijärvi 450 vuotta -sivusto. 2008. Nurmijärven kaupunki. Viitattu 21.2.2018.
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.