Hell (Venomin albumi)

Hell on brittiläisen black metal -yhtye Venomin 12. pitkäsoitto. Se julkaistiin maailmanlaajuisesti 9. kesäkuuta 2008, paitsi Yhdysvalloissa, jossa se julkaistiin päivää myöhemmin. Albumin on julkaissut Sanctuary Records, mutta Universal Records julkaisi siitä myös vinyylipainoksen. Normaalin vinyylin lisäksi siitä ilmestyi myös rajoitettu kuvavinyylipainos.[4].

Hell
Venom
Studioalbumin Hell kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Julkaistu 9. kesäkuuta 2008
 Tyylilaji thrash metal[1][2]
black metal[2][3]
 Kesto 55.25
 Levy-yhtiö Sanctuary
Venomin muut julkaisut
Metal Black
2006
Hell
2008
Fallen Angels
2011

Albumi oli aluksi tarkoitus julkaista 26. toukokuuta ja päivää myöhemmin Yhdysvalloissa, mutta albumin julkaisu lykkääntyi parilla viikolla.[4]

Hell modernisoi Venomin äänimaailmaa. Yhtyeen edellisellä albumilla Metal Blackilla äänenlaatu oli ollut tahallisen huono.[5][3] Hell on viimeinen Venom-albumi, jolla soittaa rumpali Antony ”Antton” Lant. Tämän soitossa oli vaikutteita nu metalista, mikä kuului selvimmin juuri Hellillä.[6] Myöhemmillä albumeillaan Venom palasi perinteiseen suurpiirteiseen tyyliinsä.[5]

Vastaanotto muokkaa

Kriitikoiden vastaanotto
Arvostelupisteet
JulkaisuPisteet
AllMusic[3]     
Imperiumi[7]          
Metal Storm[1]          
Rumba[2](kielteinen)
Sputnikmusic[8]     

Hellin vastanotto vaihteli keskinkertaisesta kielteiseen. AllMusicin James Christopher Mongerin mielestä Hell ei ole ”nokkela, innovatiivinen eikä hienovarainen, mutta siihen voi taatusti luottaa”. Asemansa vakiinnuttaneiden black metal -veteraanien on Mongerin mielestä turha uudistua, tärkeää on, että Venom pysyy aktiivisena ja ”Motörheadin tavoin julkaisee saman albumin parin vuoden välein”.[3] Metal Storm -sivustolla julkaistun arvion mukaan Venomia joko rakastaa tai vihaa, sillä yhtyeen julkaisujen laatu vaihtelee hurjasti. Hell ei arvostelun mukaan ole yhtyeen huonoin albumi, mutta se ei myöskään tarjoa mitään uutta niille, jotka tuntevat Venomin aiempaa tuotantoa. Varovaisia kehuja saa vauhdikas ja tarttuva avausraita ”Straight to Hell”.[1]

Rumban arvion mukaan Venomin neljän ensimmäisen albumin vahvuudet — ”asenne ja pioneerin asema” — puuttuvat kokonaan ja tilalla on tyhjää uhoa: ”Keskitempoiset, black- ja thrash-metallille kumartavat biisit olisivat ihan hyviä, jos Hell olisi 14-vuotiaiden keravalaisten omakustanne. Kansien perusteella näin voisi hyvin ollakin. Hikisempää photoshop-hevitaidetta näkee lähinnä Sonata Arctican levyillä.”[2] Imperiumin Janne Rintalan mukaan ”lähes tunti Helvetin tarjoamaa keskinkertaista vääntöä on liikaa ja turhauttavaa.” Levyllä on jokunen onnistunut kappale, mutta erityisesti albumin jälkipuolisko on täynnä ”täysin tyhjänpäiväistä tai korkeintaan keskinkertaista jyystöä. Yhdistämällä edellisen levyn Metal Blackin hyvin harvat hyvät hetket Hellin parhaimpien kanssa oltaisiin saatu runsas puolituntinen hyvää nyky-Venomia.”[7]

Hellin jälkimaine on ollut kielteinen. Infernon Mikko Kuronen kirjoitti 2011, että varhainen Venom tuli tunnetuksi raa’asta soitosta ja äänimaailmasta. At War with Satanista lähtien ”Venom on itsekin lähtenyt mukaan soundi- ja taitokilpailuun. [– –] Kuuluvimmin Venomin muovisuus löi kasvoille muutama vuosi sitten ilmestyneellä, konseptia tahrineella, todella huonolla ja hengettömällä Hell-levyllä.”[5] Imperiumin Aleksi Peura kuvaili 2017 Helliä ”susipaskaksi” albumiksi, joka lopullisesti vei hänen mielenkiintonsa Venomin uudempaan tuotantoon.[9] Loudwiren artikkeli vuodelta 2018 asetti Venomin albumit paremmuusjärjestykseen. Hell oli listalla viimeisenä. Arvostelija mainitsee ongelmina huonon kitara- ja laulusoundin, liian levottoman rumpujensoiton sekä surkean kappalemateriaalin.[10]

Kappaleet muokkaa

  1. Straight to Hell – 4.26
  2. The Power and the Glory – 5.10
  3. Hand of God – 4.33
  4. Fall from Grace – 3.27
  5. Hell – 5.06
  6. Evil Perfection – 3.34
  7. Stab U in the Back – 4.31
  8. Armageddon – 3.26
  9. Kill the Music – 3.13
  10. Evilution Devilution – 4.27
  11. Blood Sky – 5.11
  12. USA for Satan – 4.49
  13. Dirge / The Awakening – 3.32

Digipack-version bonuskappaleet muokkaa

  1. In League with Satan (live) – 5.32
  2. Burn in Hell (live) – 3.00

Kokoonpano muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c ”Jeff”: Venom – Hell Review. Metal Storm, 4.8.2008. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  2. a b c d Venom – Hell. Rumba, 6.8.2008. Viitattu 16.9.2021.
  3. a b c d Monger, James Christopher: Venom: Hell. AllMusic. Viitattui 16.9.2021. (englanniksi)
  4. a b Petri Ikonen: Venom: "Hell" metallimusiikki.net. 14.5.2008. metallimusiikki.net. Viitattu 13.6.2008. (suomeksi)
  5. a b c Kuronen, Mikko: Venom – Maan alla on vielä tilaa Inferno. 1.12.2011. Viitattu 11.10.2021. (englanniksi)
  6. VENOM: New Album Title Revealed. Blabbermouth 16.5.2011. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
  7. a b Rintala, Janne: Venom: Hell (Sanctuary/Noise). Imperiumi, 2.9.2008. Viitattu 16.9.2021.
  8. ”londoncalling457”: Venom: Hell. sputnikmusic, 30.5.2012. Viitattu 11.10.2021. (englanniksi)
  9. Peura, Aleksi: Venom Inc.: Avé (Nuclear Blast). Imperiumi, 12.8.2017. Viitattu 4.10.2021.
  10. DeVita, Joe: Venom Release First Song Off New Album ‘Storm the Gates’. Loudwire, 16.11.2018. Viitattu 21.102.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa