Avaa päävalikko

Heinrich Wächter

musiikinopettaja, urkuri ja kuoronjohtaja

Heinrich Hermann Wächter (13. tammikuuta 1818 Hannover22. huhtikuuta 1881 Viipuri[1]) oli Suomessa vaikuttanut saksalaissyntyinen musiikinopettaja, urkuri ja kuoronjohtaja. Häntä pidetään Erik August Hagforsin ohella suomalaisen musiikinopetuksen uudistajana ja uranuurtajana.[2] Wächter julkaisi myös ensimmäisen suomenkielisen laulukirjan vuonna 1864.

Heinrich Wächter
Heinrich Wächter.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 13. tammikuuta 1818
Hannover
Kuollut 22. huhtikuuta 1881 (63 vuotta)
Viipuri
Ammatti musiikinopettaja, urkuri, kuoronjohtaja
Puoliso Amalie Weinhöber (–1860)
Emilie Rosalie Balthasar

UraMuokkaa

Saksassa syntynyt Wächter saapui Viipuriin vuonna 1845 yksityiseksi musiikinopettajaksi ja kolme vuotta myöhemmin hän aloitti Viipurin saksalaisen seurakunnan urkurina.[3] Saksankielisen Behmin koulun laulunopettajana Wächter toimi sen perustamisesta vuodesta 1853 lähtien. Koulun oppilasmäärän kasvaessa, toiseksi opettajaksi palkattiin muutaman vuoden kuluttua niin ikään saksalainen Richard Faltin. Wächter oli opettajana myös kaupungin ala- ja yläalkeiskouluissa, Viipurin lukiossa sekä Fruntimmersskolan i Viborg -tyttökoulussa, joiden kaikkien opetuskielenä oli ruotsi. Lisäksi Wächter opetti syyslukukauden 1874 suomenkielisessä Viipurin reaalikoulussa.[4] Hän johti Viipurissa myös paikallisen lauluyhdistyksen kuoroa.[5] Vuonna 1869 Wächter perusti kirjakaupan,[6] joka toimi samalla kaupungin ensimmäisenä musiikkiliikkeenä.[7]

Koulun musiikinopetusta Wächter uudisti ottamalla laulutunneille virsien ohella myös maallisia lauluja. Ne olivat lähinnä kansanlauluja sekä suomalaisilta runoilijoilta, kuten Zachris Topeliukselta ja J. L. Runebergilta tilattuja isänmaallisia laulutekstejä.[7] Hän jakoi laulutuntien opetuksen virsilauluun, maallisiin ja isänmaallisiin lauluihin sekä nuottioppiin. Wächterin mallia seurasi pian myös Uno Cygnaeus laatiessaan ehdotusta vuoden 1866 kansakouluasetuksen opetusohjelmaksi.[8]

Vuonna 1864 Wächter julkaisi ensimmäisen suomenkielisen laulukirjan 50 Koulu-Laulua.[7] Teos sai innokkaan vastaanoton erityisesti suomenkielisissä kouluissa ja siitä tuli suunnannäyttäjä koko maan laulunopetukselle. Yli kymmenen koululaulukirjan lisäksi Wächter toimitti hengellisiä laulukirjoja sekä erilaisia opetusopillisia teoksia.[9]

Professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen lähetti Wächterin vuonna 1867 mieskuoroille julkaiseman nuottivihkon Kokous Neliäänisiä Lauluja Viron kansallisiin johtomiehiin kuuluneelle Carl Robert Jakobsonille. Tämä valitsi siitä sävelmiä ja sovituksia omaan vuonna 1871 julkaistuun neliääniseen kokoelmaansa, josta niitä siirtyi edelleen Viron laulujuhlien vuosien 1879 ja 1880 kuoro-ohjelmiin.[10]

TeoksiaMuokkaa

  • Samling af valda sångstycken för gymnasier-, real-, elementar- och fruntimmerskolor. Första häftet, omakustanne, Viipuri 1858.
  • Samling af valda sångstycken för skolorna. Andra häftet, omakustanne, Viipuri, 1859.
  • 50 koulu-laulua: sanat ja nuotit yksi- ja kaksi-ääniselle laulannolle 1, omakustanne, Viipuri, 1864.
  • Praktisk sånglära: öfningar och visor för lägre klasser. Första kursen, omakustanne, 1864.
  • Samling af valda sångstycken för skolor. Första häfte, G. W. Edlund, Helsinki, 1865.
  • Kort praktisk sånglära: inledning till författarens "50 koulu-laulua" och "Valda sångstycken", omakustanne, Helsinki, 1865.
  • Kokous neliäänisiä lauluja: mies-äänillä laulettavia, omakustanne, Viipuri, 1867.
  • Kedjesånger för 2, 3, 4 och 5 stämmig sång, omakustanne, Viipuri, 1868.
  • Koulu-lauluja: sisältävä 34 helppoa laulua kansa- ja lapsikouluille. 1. vihko, omakustanne, Viipuri, 1869.
  • Koulu-lauluja: 46 laulua, sanat ja nuotit. 2. vihko, omakustanne, Viipuri, 1870.
  • Koulu-lauluja: sisältävä 62 laulua. 2. vihko, K. E. Holm, Helsinki, 1872.
  • 34 helppoa laulua kansa- ja lapsikouluille, omakustanne, Viipuri, 1873.
  • Skolsånger. Första häftet, Clouberg & Co, Viipuri, 1874.

LähteetMuokkaa

  1. Heinrich Hermann Wächter 13.12.2015. Geni. Viitattu 6.6.2016.
  2. Forss, Erkki: Erik August Hagfors – Toiminta Jyväskylän seminaarin musiikinlehtorina ja Suomen kuorolaulun kehittäjänä, s. 12. Helsinki: Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2009. ISBN 978-952-53633-6-4. Teoksen verkkoversio.
  3. Schweitzer, Robert: Die Wiborger Deutschen, s. 68. Helsinki: Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1993. Teoksen verkkoversio.
  4. Kosonen, Erja: Kansakoulunopettajat kulttuurikasvattajina – Seminaarien musiikinopetus kansakoulun laulunopetuksen esikuvana Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirja 2012. Viitattu 6.6.2016.
  5. Siltanen, Riikka: Richard Faltinin (1835 – 1918) elämä - ja katsaus yksinlauluihin, s. 10. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2010. Teoksen verkkoversio.
  6. Boklådor och bokhandlare i gamla Wiborg 7.1.2007. Wiborgs Nyheter. Viitattu 6.6.2016.
  7. a b c Pajamo, Reijo: Viipuri musiikkikaupunkina 17.10.2008. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry. Viitattu 6.6.2016.
  8. Sidoroff, Tuomas: Laulunopetuksesta musiikinopetukseksi – Suomen koulujen musiikkikasvatuksen murrosvaihe aikalaisten kirjoituksissa vuosina 1952-1973, s. 17. Helsinki: Sibelius-Akatemia Musiikkikasvatuksen osasto, 2008. Teoksen verkkoversio.
  9. Kosonen, Erja: Kansakoulunopettajat kulttuurikasvattajina – Seminaarien musiikinopetus kansakoulun laulunopetuksen esikuvana Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirja 2012. Viitattu 6.6.2016.
  10. Linnainen, Pekka: Maamme-laulu ja kadonneen kertosäkeen tapaus Estofennia. 4.10.2019. Viitattu 7.10.2019.