Heikki Suomalainen (26. tammikuuta 1917 Helsinki10. tammikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen biokemisti ja professori.[1] Hän oli Alkon teollisuusjohtaja 1958–1982. Hänen tutkimusaiheitaan olivat hiivan käymiskemia ja hiivan solurakenne ja aineenvaihdunta.[2]

Suomalainen valmistui filosofian kandidaatiksi 1942, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1945 sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi 1948. Hän työskenteli Alkon palveluksessa vuodesta 1941, vuodesta 1943 alkoholintutkimuslaboratorion biokemiallisen osaston päällikkönä. Hän oli Alkon keskuslaboratorion päällikkö 1951–1958 ja samalla Rajamäen tehtaiden isännöitsijä 1955–1958. Vuoden 1958 alusta Suomalainen oli Alkon tuotantoimen toinen johtaja ja vuoden 1959 alusta johtokunnan jäsen. Vuodesta 1969 hän oli yhtiön teollisuusjohtaja ja vuodesta 1972 johtokunnan varapuheenjohtaja. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1982. Hän oli myös Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun dosentti. Suomalainen oli Suomen Kemian Seuran hallituksen puheenjohtaja 1970–1974, Kemian Keskusliiton puheenjohtaja 1978–1978 ja Teknillisten tieteiden akatemian jäsen vuodesta 1964.[1]

Suomalaiselle myönnettiin Suomalaisten Kemistien Seuran Gadd-mitali vuonna 1965 ja Gadolin-mitali 1984. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1969. Hän oli Länsi-Berliinin teknillisen yliopiston, Leuvenin katolisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kunniatohtori.[1]

Heikki Suomalainen oli Esko ja Paavo Suomalaisen veli.[2] Hänen ensimmäinen puolisonsa vuosina 1943–1949 oli perinnöllisyystieteilijä Eeva Therman[3] ja toinen puolisonsa vuodesta 1950 diplomi-insinööri Toini Irma Toivonen.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kuolleita. (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 21.1.1985, s. 16. Viitattu 2.8.2020.
  2. a b Facta 2001, osa 15, p. 448. WSOY 1985.
  3. Kuka kukin on 1954, s. 885.
  4. Kuka kukin on 1954, s. 846.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.