Heikki Loikkanen

Heikki Juhana Loikkanen (30. maaliskuuta 1914 Parikkala – 16. lokakuuta 1967 Mikkeli) oli suomalainen everstiluutnantti ja pesä- sekä jääpalloilija.

Loikkanen pelasi pesäpalloa Itä-Länsi-ottelussa viidesti peräkkäin 1932–1936 ja palkittiin parhaana lyöjänä 1936. Loikkasen seura oli Viipurin Pallonlyöjät.

Jääpallossa Loikkanen saavutti Suomen mestaruuden 1932 ja 1933 (Viipurin Sudet) ja pelasi kuusi A-maaottelua.

Loikkanen valmistui Kadettikoulusta upseeriksi vuonna 1938 ja Sotakorkeakoulusta yleisesikuntaupseeriksi vuonna 1951. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan ilmatorjuntaupseerina ja jatkoi sodan jälkeen uraansa Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä ja Ilmatorjuntarykmentti 2:ssa. Loikkanen oli vuosina 1954–1957 Suomen Moskovan-suurlähetystön sotilasasiamiehen apulaisena, vuosina 1957–1961 pääesikunnan ulkomaatoimiston päällikkönä ja vuosina 1961–1967 Mikkelin sotilaspiirin päällikkönä. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1957.

Saavutukset

Pesäpalloilijana

• 1 SM-pronssi: 1933
• 5 Itä-Länsi-ottelua: 1932-1936

Jääpalloilijana

• 2 SM-kultaa: 1932 ja 1933
• 2 SM-hopeaa: 1935 ja 1941
• 3 SM-pronssia: 1934, 1936 ja 1937
• 6 A-maaottelua ja 1 B-maaotttelua
• SM-sarjan maalikuningas 1933 (5 maalia) ja 1938(jaettu maalikuninkuus 9 maalilla)

Lähteet

• Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 17.10.1967, HS Aikakone. Viitattu 4.4.2018.
• Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 1191. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
• Anttinen, Pekka: Karjalan narukerä kierii, s. 58. Botnia-69 ry, 2010.