Havaittava maailmankaikkeus

maailmankaikkeuden osa, josta tuleva valo on saavuttanut havaitsijan

Kosmologiassa havaittavaan maailmankaikkeuteen kuuluvat kaikki galaksit ja muu materia, jonka voimme havaita Maasta. Kyseisistä kohteista lähtevä valo ja muut signaalit ovat ehtineet saavuttaa Maan alkuräjähdyksestä alkaen. Jos maailmankaikkeus on isotrooppinen, havaittavan maailmankaikkeuden raja on lähestulkoon sama joka suunnassa, joten havaittava maailmankaikkeus on pallomainen huolimatta siitä, minkä muotoinen maailmankaikkeus kokonaisuudessaan on. Maailmankaikkeuden kokonainen muoto ei kuitenkaan välttämättä ole pallo. Jokaisella maailmankaikkeuden kohteella on oma havaittava maailmankaikkeutensa, joka voi olla osittain päällekkäinen meidän havaittavan maailmankaikkeutemme kanssa.

Logaritmisessa mittakaavassa oleva taiteilijan näkemys havaittavasta maailmankaikkeudesta; alkaen keskeltä Aurinkokunta, sisemmät ja ulommat planeetat, Kuiperin vyöhyke, Oortin pilvi, Alfa Centauri, Perseuksen kierteishaara, Linnunradan galaksi, Andromedan galaksi, lähimmät galaksit, Cosmic Web, kosminen taustasäteily ja reunalla alkuräjähdyksen näkymätön plasma.

Maailmankaikkeuden ikä on noin 13,8 miljardia vuotta. Koska maailmankaikkeus laajenee, Maasta havaittavissa olevat kohteet ovat oikeasti liikkuneet huomattavasti havaittua kauemmaksi. Näemme kohteet sitä nuorempana, mitä kauempana Maasta ne ovat. Havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta,[1] eli sen rajat ovat siis 46,5 miljardin valovuoden päässä jokaisessa suunnassa.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Bars, Itzhak & Terning, John: Extra Dimensions in Space and Time books.google.com. Tammikuu 2009. Viitattu 1.4.2012. (englanniksi)