Havaijin territorio
Havajin territorio (havaijiksi Panalāʻau o Hawaiʻi, engl. Territory of Hawaii) oli Yhdysvaltoihin kuuluva territorio, joka käsitti nykyisen samannimisen osavaltion alueen. Territorio perustettiin vuonna 1900 ja se lakkautettiin 59 vuotta myöhemmin, kun Havaijista tuli osavaltio.
| Havaijin territorio Territory of Hawaii |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio |
 Yhdysvallat |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Honolulu |
| – Kuvernööri |
Sanford Dole (ensimmäinen) William Quinn (viimeinen) |
Tausta muokkaa
Havaiji yhdistyi kuningaskunnaksi vuonna 1795, jonka jälkeen se alkoi avautua ulkomaailmalle. Etenkin amerikkalaisia saapui sankoin joukoin pitämään sokeri- ja hedelmäplantaaseja.[1]
Vuonna 1893 joukko amerikkalaisia liikemiehiä syrjäytti Havaijin kuningattaren Lili'uokalanin, mikä johti kuningaskunnan kaatumiseen. Tämän jälkeen Stanford Dolen johdolla perustettiin Havaijin tasavalta, joka ilmoitti haluavansa liittyä osaksi Yhdysvaltoja. Yhdysvallat hyväksyi ehdotuksen saatuaan Filippiinit haltuunsa Espanjan–Yhdysvaltain sodan jälkeen, ja vuonna 1898 liitti Havaijin osaksi Yhdysvaltoja. Territorio alueesta tuli kaksi vuotta myöhemmin.[2][3]
Terriotoriona muokkaa
Territorion oli tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu ja Havaijista haluttiin tehdä osavaltio jo 1910-luvulla. Ensimmäinen esitys osavaltioksi nousemisesta kaatui kongressissa helmikuussa 1919. Syyksi on yleisesti katsottu amerikkalaisten lainsäätäjien kielteinen asenne Havaijia, jonka väestöstä merkittävä osa ei ollut valkoisia, kohtaan.[4]
Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen Havaijilla astui voimaan sotatila, jonka nojalla mm. kaikilta asukkailta, lapsia lukuun ottamatta, kerättiin sormenjäljet ja rantojen valokuvaaminen kiellettiin. Japanilaistaustaiset asukkaat joutuivat tiukan valvonnan alaisuuteen.[5] Sotatilan aikana territoriota johti sotilashallitus, joka piti päämäjaa 'Iolanin palatsissa käyttäen kaikkea valtaa.[6]
Toisen maailmansodan aikana Havaijilla aloitettiin ns. Speak American -kampanja. Esimerkiksi kaikki muut kuin englanninkieliset mediat lakkautettiin ja japanin kielen puhumista karsastettiin.[5]
Tie osavaltioksi muokkaa
1940-luvulle tultaessa kaksi kolmasosaa havaijilaisista äänioikeutetuista kannatti Havaijin muuttamista osavaltioksi. Asian edistämiseksi ei juurikaan saatu tehtyä mitään toisen maailmansodan aikana. Lakialoite territorion muuttamisesta osavaltioksi tehtiin vuosina 1947, 1950, 1951 ja 1953, mutta yksikään niistä ei mennyt läpi kongressin molemmissa kamareissa.[4]
Vuonna 1957 presidentti Eisenhower nimitti kuvernööriksi William Quinnin.[7] Maaliskuussa kaksi vuotta myöhemmin Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Eisenhowerin ehdotuksen Havaijin osavaltiosta. Havaijilla järjestettiin 21. elokuuta 1959 kansanäänestys alueen statuksen muuttamisesta osavaltioksi, joka hyväksyttiin.[8] Havaijin territorio lakkautettiin tämän seurauksena, kun Havaijista tuli Yhdysvaltain 50. osavaltio.[1]
Quinn valittiin osavaltion ensimmäiseksi kuvernööriksi ja hän palveli kaksi kautta.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hawaiian History 14.2.2017. Go Hawaii. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Annexation of Hawaii, 1898 2009. Bureau of Public Affairs Department Of State. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Territorial Hawaii 2022. U.S. Capitol Visitor Center. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Hawaii’s Long Road to Becoming America’s 50th State HISTORY. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b After Pearl Harbor, Hawaii Spent Three Years Under Martial Law HISTORY. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Shawn Ching: In aftermath of Pearl Harbor attack, Hawaii grappled with martial law Hawaii News Now. 9.12.2016. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b William Francis Quinn 2022. Hawaii History. Arkistoitu 26.7.2011. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Hawaii Statehood 2022. Eisenhower Presidential Library. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)