Avaa päävalikko
Harmatelian piiritys
Osa Aleksanteri Suuren sodat
Päivämäärä:

huhtikuu 325 eaa.

Paikka:

Harmatelia, Sindh

Lopputulos:

Kreikkalaisten voitto

Osapuolet

Korintin liitto

"bramiinit"

Komentajat

Aleksanteri Suuri

-

Vahvuudet

-

Ainakin 3000 sotilasta

Tappiot

-

800 kuoli ja 1000 haavoittui

Aleksanteri Suuren taistelut
KhaironeiaPelionThebaGranikosHalikarnassosIssosTyrosGazaGaugamelaPersian portitKyropolisIaksartesAornosHydaspesSangalaMallosHarmatelia

Harmatelian piiritys käytiin osana Aleksanteri Suuren hyökkäystä Induksen alajuoksulle vuonna 325 eaa. Harmatelian piiritys ja siihen liittyvät tarinat olivat suosittuja aiheita hellenistisen ajan kirjallisuudessa.[1]

TaustaMuokkaa

Aleksanteri hyökkäsi kuningas Musikanoksen valtakuntaan (intiaksi Mûshika) kun tämä ei suoraan antautunut Aleksanterille. Taisteluiden jälkeen Musikanos antautui ja otti vastaan Aleksanterin pääkaupungissaan. Aleksanteri suuntasi tämän jälkeen Musikanoksen vihollisen Oksicanoksen valtakuntaan (lähellä nykyistä Sukkuria). Aleksanteri hyökkäsi myös kuningas Samboksen valtakuntaan. Tämän jälkeen Aleksanteri aikoi suunnata matkansa meren rannalle, mutta vasta vallatut alueet nousivat kapinaan bramiinien johdolla. Aleksanteri kukisti Musikanoksen ja antoi ristiinnaulita hänet. Sambos pakeni Induksen yli. Kapina levisi myös pohjoiseen. Kapinalliset tappoivat Gandharan maaherran, mutta lopulta maakunnan varuskunta kukisti kapinan.[2]

PiiritysMuokkaa

Harmatelian piiritys tapahtui pian Musikanoksen kapinan kukistumisen jälkeen. Diodoros kuvaa brahmineja heimona. Musikanoksen ja Samboksen alueilla asuvat bramiinit antautuivat Aleksanterille. Harmatelia oli Diodoroksen mukaan brahminien kaupunki, joka oli hyvin puolustettu ja sen asukkaat eivät antautuneet Aleksanterille. Aleksanteri lähetti 500 sotilasta (Curtiuksen mukaan agrianeja) kaupunkia vastaan ja antoi ohjeeksi perääntyä jos heidän kimppuunsa hyökättäisiin. Kaupungista hyökkäsi joukon kimppuun 3000 sotilasta. Aleksanterin sotilaat perääntyivät ja näyttelivät pelästyneensä. Aleksanteri teki tuolloin yllätyshyökkäyksen ja kukisti vihollisen joukot. Curtiuksen mukaan 800 "barbaaria" kuoli ja 1000 jäi vangiksi. Loput pakenivat kaupunkiin.[2]

Ptolemaioksen myrkytysMuokkaa

Diodoros ja Curtius kertovat lisäksi että osa Aleksanterin joukoista haavoittui taistelussa. Nyt selvisikin että bramiinit käyttivät käärmeen myrkyllä myrkytettyjä aseita. Aleksanteri pelästyi nyt kovasti koska hänen ystävänsä Ptolemaios oli yksi haavoittuneiden joukossa. Ptolemaios parantui Aleksanterin nähtyä unen jossa käärme piti suussaan kasvia joka parantaisi myrkytyksen. Herättyään Aleksanteri keräsi kasvia ja hieroi sitä Ptolemaioksen haavoihin. Hän teki kasvista myös juomaa, jota hän juotti Ptolemaiokselle. Pian Ptolemaios paranikin ja muut myrkytetyt parannettiin samoin konstein.[2]

Tämän jälkeen Aleksanteri alkoi valmistella kaupungin valtausta, mutta ennen kuin hän kerkesi hyökätä, kaupungin asukkaat antautuivat. Aleksanteri armahti heidät kaikki.[2]

Antiikin lähteetMuokkaa

Piiritykseen liittyvät tapahtumat ovat säilyneet nykypäivään ainoastaan Diodoros Sisilialaisen, Curtius Rufuksen ja Junianus Justinuksen teoksissa. Arrianos, jota yleensä pidetään edellä mainittuja luotettavampana, ei mainitse koko piiritystä sanallakaan. Esimerkiksi roomalainen puhuja Cicero piti aikanaan Aleksanterin piirityksen aikana näkemään unta todisteena divinaation toimivuudesta.[3] Curtiuksen ja Diodoroksen kertomukset ylistävät myös Ptolemaiosta ja heidän versionsa perustuvatkin Kleitarkhoksen teokseen, joka oli imarteleva Ptolemaiosta kohtaan. Arrianoksen teos perustuu kuitenkin Ptolemaioksen itsensä kirjoittamaan teokseen ja onkin outoa ettei siinä mainita koko tapausta.[2]

LähteetMuokkaa

  • Pierre Herman Leonard Eggermont: Alexander's Campaigns in Sind and Baluchistan and the Siege of the Brahmin Town of Harmatelia. Peeters Publishers, 1975. ISBN 9789061860372.

ViitteetMuokkaa

  1. Eggermont s.xxi
  2. a b c d e Eggermont s.107-109
  3. Eggermont s.xxi