Harmaapäälokki

lintulaji

Harmaapäälokki (Larus cirrocephalus) on eteläisen pallonpuoliskon lokkilintu.

Harmaapäälokki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Lokit Laridae
Suku: Lokit Larus
Laji: cirrocephalus
Kaksiosainen nimi

Larus cirrocephalus
Vieillot, 1818

Alalajit
Katso myös

  Harmaapäälokki Wikispeciesissä
  Harmaapäälokki Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Linnun pituus on 39–42 cm, siipien kärkiväli 100–115 cm ja paino 255–360 g. Se on hieman naurulokkia kookkaampi mutta kalalokkia pienempi, ja on olemukseltaan suuresti kaitanokkalokkia muistuttava. Aikuisen linnun pää on vaaleanharmaa, koivet ja nokka tummanpunaiset, selkäpuoli harmaa ja vatsapuoli, pyrstö sekä niska valkoiset. Siipisulat ovat mustat valkoisin kärkitäplin. Sukupuolet ovat saman näköisiä.

Esiintyminen muokkaa

 
Harmaapäälokin esiintyminen. Vihreällä pesimäalue ja raidoituksella muu esiintymisalue.

Harmaapäälokki elää kahdella mantereella: nimialalaji cirrocephalus Etelä-Amerikassa Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Perun kosteikoissa, alalaji poiocephalus laikuittain Afrikassa muun muassa Mauritaniassa, Tšadjärvellä, Keniassa, Sambiassa ja Etelä-Afrikassa. Maailmanlaajuisesti lajin elinympäristön ala on arvioitu 1–10 miljoonaksi neliökilometriksi ja populaatiokoko 240 000–440 000 yksilöksi. Pesimäajan ulkopuolella harmaapäälokit vaeltelevat laajalti.

Elinympäristö muokkaa

Harmaapäälokit elävät lisääntymisaikana monenlaisilla kosteikoilla niin järvien, jokien kuin meren rannoilla saarissa, lahdekkeissa, lammikoissa ja niemissä.

Lisääntyminen muokkaa

Pesä on joko avoimesti maassa tai kelluvien kasvien varassa. Munia on tavallisesti kaksi tai kolme. Pesii vain kerran kesän aikana. Molemmat emot huolehtivat poikasista.

Ravinto muokkaa

Lajin dieetti käsittää kaloja ja pieniä vedessä tai mudassa eläviä selkärangattomia. Syö myös kuolleita kaloja.

 
Chroicocephalus cirrocephalus

Lähteet muokkaa

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.

Viitteet muokkaa

  1. BirdLife International: Larus cirrocephalus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)