Harmaa aine

Harmaa aine (lat. substantia grisea, substantia cinerea) tarkoittaa keskushermoston harmaalta näyttäviä osia.[1] Harmaassa aineessa on hermosolujen solukeskuksia ja ydintupettomia tuojahaarakkeita.[1] Isoaivoissa harmaan aineen paksuus on 2–3 millimetriä.[2]

Harmaa aine muodostaa selkäytimessä H:n muotoisen kuvion.

Naisilla ja miehillä on yhtä paljon harmaata aivoainetta.[3] Terveen aikuisen aivokuoressa vallitsee tasapaino ohjelmoituneen solukuoleman, uudissolumuodostuksen ja ulkoisten olosuhteiden ja oppimisen kautta välittyvien ärsykkeiden välillä.[4]

Aivojen harmaa kuorikerros ohenee ikävuosien 8 ja 23 välillä. Aivoaineen määrä pysyy silti samana, sillä harmaan aivoaineen tiheys kasvaa kerroksen ohenemisen myötä. Kolmannenkymmenennen ikävuoden jälkeen harmaan aineen määrä alkaa vähetä.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 178. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. Ihmisen hermojärjestelmä . Web Archive 4.8.2008. Etälukio, psykologia
  3. a b Matti Viljanen 20.6.2017: Uutta tietoa aikuistuvista aivoista
  4. Aivot–muuntuva pääomamme. Duodecim-verkkolehti 2003;119(4):293–298. Perttu Lindsberg. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2003/4/duo93424
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.